Valon pilkahdus!

On aurinkoinen, tuulinen syyspäivä. Taivas on sininen ja haaveilen ulkoilusta iltapäivällä.

Olen naputellut erinäisiä hommia tietokoneella muutaman tunnin. Yhdelle hankkeelle on nyt perustettu sivu Facebookiin, toisen hankkeen / koulutuksen kanssa sovittiin skypepalaveri.  Yhdelle taholle lähti verokortti ja toiselle työtodistuspyyntö.

Elän mun unelmien työelämää, jos vain kroppa - terveys - pysyy matkassa.

Taustalla on laulellut eilisillan ja tämän aamun pesukone. Pesen neljättä koneellista pyykkiä Erisanin jauhemaisella desinfiointiaineella. Erisanin jauhe laitetaan pyykkilokeroon, mukaan sekoitetaan puolikas annos normaalia jauhemaista pyykkiainetta ja pesu suoritetaan 40 asteessa. Tällä konstilla osa huonolle sisäilmalle altistuneista vaatteista puhdistuu - eivät kuitenkaan kaikki.

Olen todella iloinen kahdesta terassista, koska ne ovat todella olleet tarpeen. Syyskuun aikana olen joutunut käymään ja olemaan useissa huonon sisäilman paikoissa, joista on seurauksena siunaantunut vino pino haisevia vaatteita.Näille vaatteille en aikaisemmin reagoinut - mutta nyt reagoin.

Miksi? Aikaisemmin en ollut herkistynyt. Huomasin toki pahimpien paikkojen tunkkaisuuden, mutta minulle vaatteiden tuuletus auttoi silloin - ei enää.

Takapihalla on siis vaatteita kuivamassa, tuulettumassa, myös tavaroita tuulettumassa.. Selasin tänään vanhan kalenterin läpi, muistilaput, tapahtumien ohjelmat, loppuvuoden merkinnät.. Jonka jälkeen heitin kalenterin pois.. Aloitan syksyn jotenkin uudestaan, puhtaalta pöydältä.

Olisi ehkä ihan hyvä idea dokumentoida tämä kaikki - mutta mieluummin dokumentoin elämäni positiivisia asioita ja koitan pitää päähuomion niissä.

Sain olla mukana tekemässä Kukkasidonnan SM-kisoja Oulussa viime viikonloppuna. Olihan se elämys! Mitä taituruutta, mitä upeita töitä, mitä ihastuttavia kukkia!


Kuten Eeva Kilpi sen kauniisti sanoi:

 Siis kauneutta on. 
Rakkautta on. 
Iloa on. 

Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät,  
puolustakaa niitä! 

Aurinkoa ja iloa päivääsi! 

***

Minimalismia elämään - vaikka väkisin!

Nythän on niin, että olen horoskoopissa neitsyt. Neitsyet ovat rasittavia jaarittelijoita, pilkun viilaajia ja järjestelijöitä. Niin olin minäkin kova järjestelemään, lapsena. Nyt tuntuu että omat järjestelytaipumukset tulevat käytetyksi töissä, eikä sitä järjestelyvimmaa riitä enää vapaa-ajalle. Aikuisen neitsyen koti ei olekaan enää niin järjestelmällinen, vaan pikemminkin runsaan rönsyävän ilotteleva.

Hamstraus on ihanaa!
Kaikkiin esineisiin liittyy joku muisto!
Jospa näihinkin housuihin vielä mahduttaisiin!

Kunnes tapahtuu seuraavaa..

Flunssa jatkuu kolme viikkoa..
Kurkkua kutittaa..
Aukaisen tietokonehuoneen ikkunan tai nappaisen kurkkupastillin, se auttaa hieman..

Kunnes yhtenä päivänä eli tänään ikkuna on kiinni, kurkkua kutittaa, saan yskänkohtauksen ja ryntään ulos huoneesta.


"En voi olla tuolla huoneessa enää!"


Mitä, miksi? Joku ärsyttää kurkkua. Huono sisäilma. Ei kotona, mutta jossain tavarassa tai vaatteessa joka on käynyt muualla, huonon sisäilman paikassa.. Ja sitä tavaraa ja vaatetta eli vaihtoehtoja on paljon - kts. kappale 1.

Mitäs nyt? Miten toimitaan?

Alan nuuhkimaan tavaroita ja vaatteita läpi. Poissulkemistekniikalla pähkäillään, mikä tavara tai vaate on ollut missäkin ja saadaan nimettyä syylliset. Ne poistetaan alueelta. Rauha palaa maahan.

Oliko se tässä? Eipäs hoppuilla.

Jos on saanut sisäilmalle altistuksen kuten minä - tai kuten eräs ystäväni - riesa on pahimmillaan ikiaikainen. Home/sisäilma/kemikaalialtistus yleensä vain pahenee ja laajenee, harvemmin paranee. Siedätyshoitoakin voidaan käyttää ja sitä käytetäänkin jossain päin maailmaa, mutta se ei sovi kaikille henkilöille eikä kaikissa "tautitapauksissa".

Kappas! Tiedän, kun kaverini alkaa jo sattuneista syistä olla aiheen suhteen melkoinen ekspertti. Valitettavasti.


"Tällaista ei toivoisi kenellekään."


Ei niin. Fakta on kuitenkin se, että mun tietyt lempparivaatteet ovat viikon sisällä matkanneet useassa, huonon sisäilman kohteessa. Joissakin kohteista minun täytyy mennä käymään uudestaankin, mm. töihin liityen. Hmm.

Tietyt lempparivaatteet on pesty, kahdesti - ja niitä on tuuletettu päiviä.. Kun vien vaatteen kasvojeni lähelle, tunnen sen tunkkaisuuden ja kurkkuani alkaa kutittaa. Kun kurkku ärtyy, pahimmillaan se turpoaa tukkoon. Tätä ei ole minulle vielä tapahtunut. Vielä. Kuitenkin - tästäkin syystä - ja loppuelämäni kannalta suhtaudun tähän altistumiseen tosi vakavasti.

Meillä on vain yksi elämä.

Tämä tarina saa jatkoa, valitettavasti. Eikä tälle ole olemassa täydellisen onnellista loppua - mutta kohtuuden ja monen kompromissin selviytymistä voimme ennustaa..

Monesta syystä johtuen "työmunani" eivät kaikki ole samassa korissa.. Nyt olen siitä kiitollisempi kuin koskaan.


***

ps. Luovuin juuri rakkaasta repustani, kun sain siitä niin kovat oireet. Aion käyttää huonon sisäilman paikoissa vanhoja vaatteitani ja luopua niistä sitten.. Eli kyllä ne vaate- ja tavaravuoret tästä pikkuhiljaa hupenevat - eivät tosin ihan sillä tavalla kuin ajattelin..


Toivotan sinun päivääsi iloa ja terveyttä!


***

Hei blogimaailma!

Kävin kaverilla teellä, juteltiin kaikesta mahdollisesta ja myös blogit tulivat puheeksi.

"Oletko lopettanut sen blogin?"
"En, ei vain jotenkin ole ollut sellainen olo.."

Tällä hetkellä näpit ovat kuitenkin jollain tapaa kiinni useammassa blogissa.

1. Päiväkirjablogi. Se ensimmäinen, lähti käyntiin puutarhablogina, jatkui päiväkirjana.
Vanha ja rakas.
Perustettu profiililla A - blogi on salattu muilta.

2. Tämä blogi. Ensimmäinen julkinen blogi, tosin "melkein" anonyymi.
Monella ystävällä ja sukulaisella osoite tiedossa.
Toiminut myös matkablogina, tosin ilman nettiyhteyttä - eli kehnosti.
Profiililla A.

3. Työblogi nro 1. Keskittyi oman alan asioihin. Sain siitä palkkaa. Siistiä!
Yksi blogaus jäljellä. Aion jatkaa diilin päättymisen jälkeen, hmm, kai puutarhablogina.
(Katso kohta 1. Ympyrä sulkeutuu?)
Profiililla B.

4. Työblogi nro 2. Perustettiin työryhmän toimesta yhteen projektiin.
Olen kirjoittanut kerran.
Profiililla B.

5. Unelmien blogi, oman paikkakunnan meininkiä, tunnelmia, kuvia. Maailman ihanin nimi.
Jos perustan, profiilin B kylkeen. Hmm, taidankin käydä katsomassa, onko nimi vapaana ja miltä se näyttäisi?

6. Uusi työtarjous, tietyn osaamisalueen blogi - johon pitäisi kirjoittaa testikirjoituksia ensi viikolla. Tässä olisin varmaankin profiililla C, eli näkymättömänä.

Että onhan noita blogijuttuja näemmä!


Töitä tulee nyt ovista ja ikkunoista, mikä on tietysti hieno asia. En tiedä onko kroppa ihan samaa mieltä. Kesäloma oli kestoltaan viikon, nyt on päällä flunssa, kestoltaan kolmatta viikkoa.. Hmm.. Satunnainen kylmenevissä vesissä uiminen ja muutamat bilekeikat, lapioinnista puhumattakaan, eivät ole vaikuttaneet tilanteeseen suotuisasti..

Niin miksen ole kirjoittanut useammin? Alkoi tuntua, että blogi meni valitukseksi, tai valituksen pohtimiseksi. Niinkuin nytkin, apua! Tälle laitetaan stoppi välittömästi.

Mitä positiivista tapahtuu juuri nyt?

On syyskuu, upean aurinkoista ja lämmintä.
Terassi on maalattu ja kalusteet suojattu - kevättä odotellessa!
Töitä on ja ne ovat tosi mielenkiintoisia.
Minulla on ihanat läheiset ja ystävät. Hmm, sama asia.
Sienivuosi on ennätyksellinen ja pääsen jälleen maanantaina tattijahtiin. 

Hienoa!

Luonto taiteilee. Koivunlehti punikkitatin lakilla.

Herkkua!

Hmm?

Aurinkoista syyskuuta!


***