Nyt se alkoi!
Niin mikä?
Aktiivinen, monipuolinen ja kiinnostava toiminnan vuosi 2015!
Olihan tässä jo lomailua kyllikseen. Joululoma maalla oli aivan ihana, jatkuen rennolla elämällä kotopuolessa. Kun touhujen piti käynnistyä laajemmin, onnistuin yhyttämään itselleni miniflunssan. Tämä viikko on siis mennyt enimmäkseen rauhallisesti. Tietyt velvoitteet on hoidettu ja niistä sekä niihin liittyvistä ihmisistä on kyllä saatu myös energiaa. Kiitos siitä.
Mutta eilen!
Ystävä kyseli kaupungille ja singahdin matkaan toivotulla vauhdilla, viimeinen suppilovahveron jalka hampaan välissä jauhautuen. Käytiin kahvilla, ostin huulipunaa, chillailtiin ja hengailtiin.
Ihana iltapäivä! Tämä järisyttävä aktiivisuuspiikki piristi, mutta myös lamautti loppupäiväksi.
Mutta tänään.
Heräsin ja kristallinkirkkaana ajatuksena mielessäni oli jo pitempään hautunut takaterassin siistaus. Lakaisin lumet, järjestelin, kopsutin pöytäliinan. Tein lumitöitä takapihalla: mattoteline näkyy jälleen kokonaan. Veikkaan, että kohtapuoleen tulee kauniita, aurinkoisia, tyyniä pakkaskelejä mitkä tarkoittavat vimmattuja tuuletussessioita.
Jes!
Hyvän perussiivouksen ansiosta ihan vielä ei tarvitse ryhtyä mittaviin perussiivoustoimenpiteisiin, mutta katson josko käytetyistä tekstiileistä löytyisi joku soppeli palanen, jolla voisi vetää lattiapinnat nihkeällä. Olen koittanut ruokkia tätä yllättäen herännyttä aktiivisuutta runsaalla kofeiinilla, jotta toiminnallinen runsauden sarvi ei tyrehtyisi alkuunsa.
Nyt on kuitenkin sopiva väliaika julistaa päivän uroteot!
Niin se lista - moment.
Tänään:
*Peruslumityöt sekä mattotelineen paljastus ja polun lapiointi (pääsee laittamaan tuuletettavat mattotelineelle takapihatossuilla)
*Takaterassin järjestely ja siistintä -> kamaa kiertoon
*Oivallus - etupihalla yksi ylimääräinen lyhty -> siirto takapihalle
(jonne voisi hankkia lisääkin lyhtyjä..?)
*Peruskeittiöhommia, kokkausta, pyykkihuoltoa
*Vaatehuollon suunnittelua (uusia laatikkojuttuja!)
Aiemmin:
*Talviverhon silitys ja vaihto makkariin
*Uusien tyynyliinojen silitys
*Sohvatyynyjen päällisten pesu
*Yhden paperipinon siirto keittiön pöydältä (kiitos vieraat), lajittelua odotellessa..!
*Paperitähden hankinta ja virittely keittiöön - kaunis!
*Kahden ison aikakaus/sanomalehtipinon lajittelu
-> Unelmien koti -aarrekartan teko
*Keittiön tasojen järjestely ja puhdistus
*Jääkaapista pois puolityhjät purkit
*Artikkelien läpikäynti ja lajittelu, vielä hieman kesken!
-> luokkina työt, vapaaehtoistyöt ja muut (verkostot, entiset työt, jutut ystävistä jne.)
-> tätä on jatkettu, vieläkin hieman kesken!
*Vanhojen työpaperien lajittelu, viimein!
*Sekä perussiivous 3.1.2015
-> sisältäen pientä perusjärjestelyä pölyjen pyyhinnän yhteydessä
-> iäisyyksiä säilyteltyjen kahvipussien vienti ulkovarastoon..!
Homma etenee!
Aktiivista alkuvuotta!
***
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaatehuolto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaatehuolto. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 11. tammikuuta 2015
perjantai 10. lokakuuta 2014
Kun ällikällä oli käyttöä
Kauan sitten, keksimme hyvässä seurassa vitsin, että myydään pois ällikkä. Että sillä ei voi lyödä enää ketään, kun se kerran on myyty. Mutta ei sitä lopen raatsittu myydä, silloin tällöin vanhalle kunnon ällikälle löytyy käyttöä.
Tänään tuli yllätyslomapäivä osa 2. Ympäristötaideteoksen seuraavalle työvaiheelle on liian märkää, eli odotellaan poutapäiviä. Ja sehän vain passaa. Eilinen oli jo hyvää harjoitusta, mutta tämä päivä antoi toden teolla vastauksia siihen, mitä tapahtuu kun saan ohjelmatonta aikaa.
Heräsin. Unet olivat hyvin vaihtelevia lumessa kahlaamisesta Rivieralla seikkailuihin, mielestäni myös Stubb vilahti mukana jossain käänteessä. Nousin valmiille kahville ja Kalevalle ja olin orientoitunut citypäivään. Hiukset olivat eilisen jäljiltä kivalla sykkyrällä - saisin aikaan näpsäkän citykampauksen. Voisin viedä yhden takin pesulaan, käydä Hullareilla ja kamulla kaffeella. Toivoton takkihimoni johdatti minut silmäilemään kuvastot läpi ja yksi harmaa takki iski minulle silmää.. Juuri nyt budjetissa ei kuitenkaan ollut hirveästi ylimääräistä. Hmm.
Oltiin eilen kummipojan perheen luona, siellä oli niin mukavaa ja siistiä.. Jotenkin oman kodin tuhnuisuus alkoi pistää silmään. Asialle olisi tehtävä jotain. Äkkiäkös tuota heilauttaisi hieman imuria.
Pelkkä perussiivous ei kuitenkaan auttanut, kun etu- ja takaterassi on kuorrutettu tuulettuvilla tavaroilla ja vaatteilla eli tämä mesta näyttää parhaalla tahdollakin jollekin mustalaisten kaatopaikalle. Asetelman kruunaavat mun vanhat talvikengät, jotka napottavat betoniroiskeisina paraatipaikalla.
Ah tätä onnea.
Okei, päätin pyöräyttää yhden koneellisen, josko saisin lopullisen ratkaisun takapihan vaatteille. Jos ne olisivat (viimeisen!) pesun jälkeen sisällä kuivatettuina ok kondiksessa, ne saisivat jäädä käyttöön. Rajatapauskamppeet päätin sulkea toistaiseksi muovipussiin ja kehnolle haisevat hävittää, jotenkin. Miten nyt raatsisinkaan.
On kyllä mahtavaa älytä miten valtaisa vaatevarasto itsellä on. Mutta, ei mitään takeita missä mikäkin vaate on vuosien (öö, vuosikymmenien..?) aikana seikkaillut. Eli periaatteessa koko vaatevarasto pitäisi pestä ja tuulettaa läpi. Älytön urakka. Voisi ehkä pikkaisen käydä kamppeita läpi ja laittaa osan suosiolla kiertoon..? Niin..
Tartuin imuriin. Sekin pitäisi uusia, HEPA-suodatin kai oli homeallergisille ystävällisempi. Vanha imuri kai puhkui ja puski pölyt sellaisenaan takaisin sisäilmaan. Nyt tosin ostin siihen (oikein netistä) vissiin laadukkaampia pölypusseja, jospa ne kiskoisivat kitusiinsa edes osan tämän talon pölyistä. Sillä onhan taivaan tosi että jos on herkistynyt sisäilmalle, myös kodin pölyyn sitoutuu kaikenlaista.. Eli mitä puhtaampi koti, mitä vähemmän tekstiilejä, mitä vähemmän pölyä, sen parempi. Ainakin tässä vaiheessa, kun kaikkia ärsykkeitä olisi hyvä edelleen vähentää.
Pyyhin pölyt.
Luuttusin.
Inhoan pölyjen pyyhkimistä! En kehtaa sanoa kuinka harvoin sen tekisin, tai ennen tein.. Mutta olkoot - nyt alkaa uudet ajat! Minusta tulee siistimpi ja järjestelmällisempi ihminen! Sen kun näkisi? Kyllä! Pakko se on. Ja olinhan minä lapsena ihan älytön siisteydestä nipottaja, jospa niistä taipumuksista olisi edes rippeet jäljellä jossain olemukseni ytimessä.
Siivosin vessan. Tämäkin vielä. Sitä voisi kuvitella että tuollainen valkoinen kaakeliseinä ei kerää pölyä tai likaa, mutta kyllä se kerää. Ja muutamaan otteeseen olen pohtinut, että saisi näitä seiniäkin useammin putsata. Niin. Nyt ne on putsattu ja onpas tuo vessa nyt ihanan raikas.
Ihan puppua kun yksi kaveri laukoi netissä ettei voisi tai saisi tulla hyvä mieli tai ajatella itseään parempana persoonana kun on siivonnut! Olen parempi persoona ja ylevä ihminen tämän hetken, piste.
Ihanaa kun on siistiä!
***
Niin! Kello on siis vasta 14.13 ja koti on siivottu. Mahtavaa, että löin itseni tässä asiassa ällikällä. Olihan tässä takana puolikuntoinen syksy ja kolmisen työviikonloppua, joten kodin huolto ei todellakaan ole ollut prioriteetti numero 1.
Hmm. En taidakaan lähteä enää kaupungille, jospa nyt otan kaiken irti tästä kotityöbuumista ja kotona olosta. Voisin ripotella hieman kynttilöitä mestoille, viritellä Lalalta saadun valopallon ikkunaan..! Olisin valmiimpi kohtaamaan syksyn pimeyden. Ugh.
Ja huomenna on bileet, iiks, mitenhän sitä osaa! No, eiköhän se mene vanhasta muistista.
Ihanaa viikonloppua!
***
Tänään tuli yllätyslomapäivä osa 2. Ympäristötaideteoksen seuraavalle työvaiheelle on liian märkää, eli odotellaan poutapäiviä. Ja sehän vain passaa. Eilinen oli jo hyvää harjoitusta, mutta tämä päivä antoi toden teolla vastauksia siihen, mitä tapahtuu kun saan ohjelmatonta aikaa.
Heräsin. Unet olivat hyvin vaihtelevia lumessa kahlaamisesta Rivieralla seikkailuihin, mielestäni myös Stubb vilahti mukana jossain käänteessä. Nousin valmiille kahville ja Kalevalle ja olin orientoitunut citypäivään. Hiukset olivat eilisen jäljiltä kivalla sykkyrällä - saisin aikaan näpsäkän citykampauksen. Voisin viedä yhden takin pesulaan, käydä Hullareilla ja kamulla kaffeella. Toivoton takkihimoni johdatti minut silmäilemään kuvastot läpi ja yksi harmaa takki iski minulle silmää.. Juuri nyt budjetissa ei kuitenkaan ollut hirveästi ylimääräistä. Hmm.
Oltiin eilen kummipojan perheen luona, siellä oli niin mukavaa ja siistiä.. Jotenkin oman kodin tuhnuisuus alkoi pistää silmään. Asialle olisi tehtävä jotain. Äkkiäkös tuota heilauttaisi hieman imuria.
Pelkkä perussiivous ei kuitenkaan auttanut, kun etu- ja takaterassi on kuorrutettu tuulettuvilla tavaroilla ja vaatteilla eli tämä mesta näyttää parhaalla tahdollakin jollekin mustalaisten kaatopaikalle. Asetelman kruunaavat mun vanhat talvikengät, jotka napottavat betoniroiskeisina paraatipaikalla.
Ah tätä onnea.
Okei, päätin pyöräyttää yhden koneellisen, josko saisin lopullisen ratkaisun takapihan vaatteille. Jos ne olisivat (viimeisen!) pesun jälkeen sisällä kuivatettuina ok kondiksessa, ne saisivat jäädä käyttöön. Rajatapauskamppeet päätin sulkea toistaiseksi muovipussiin ja kehnolle haisevat hävittää, jotenkin. Miten nyt raatsisinkaan.
On kyllä mahtavaa älytä miten valtaisa vaatevarasto itsellä on. Mutta, ei mitään takeita missä mikäkin vaate on vuosien (öö, vuosikymmenien..?) aikana seikkaillut. Eli periaatteessa koko vaatevarasto pitäisi pestä ja tuulettaa läpi. Älytön urakka. Voisi ehkä pikkaisen käydä kamppeita läpi ja laittaa osan suosiolla kiertoon..? Niin..
Tartuin imuriin. Sekin pitäisi uusia, HEPA-suodatin kai oli homeallergisille ystävällisempi. Vanha imuri kai puhkui ja puski pölyt sellaisenaan takaisin sisäilmaan. Nyt tosin ostin siihen (oikein netistä) vissiin laadukkaampia pölypusseja, jospa ne kiskoisivat kitusiinsa edes osan tämän talon pölyistä. Sillä onhan taivaan tosi että jos on herkistynyt sisäilmalle, myös kodin pölyyn sitoutuu kaikenlaista.. Eli mitä puhtaampi koti, mitä vähemmän tekstiilejä, mitä vähemmän pölyä, sen parempi. Ainakin tässä vaiheessa, kun kaikkia ärsykkeitä olisi hyvä edelleen vähentää.
Pyyhin pölyt.
Luuttusin.
Inhoan pölyjen pyyhkimistä! En kehtaa sanoa kuinka harvoin sen tekisin, tai ennen tein.. Mutta olkoot - nyt alkaa uudet ajat! Minusta tulee siistimpi ja järjestelmällisempi ihminen! Sen kun näkisi? Kyllä! Pakko se on. Ja olinhan minä lapsena ihan älytön siisteydestä nipottaja, jospa niistä taipumuksista olisi edes rippeet jäljellä jossain olemukseni ytimessä.
Siivosin vessan. Tämäkin vielä. Sitä voisi kuvitella että tuollainen valkoinen kaakeliseinä ei kerää pölyä tai likaa, mutta kyllä se kerää. Ja muutamaan otteeseen olen pohtinut, että saisi näitä seiniäkin useammin putsata. Niin. Nyt ne on putsattu ja onpas tuo vessa nyt ihanan raikas.
Ihan puppua kun yksi kaveri laukoi netissä ettei voisi tai saisi tulla hyvä mieli tai ajatella itseään parempana persoonana kun on siivonnut! Olen parempi persoona ja ylevä ihminen tämän hetken, piste.
Ihanaa kun on siistiä!
***
Niin! Kello on siis vasta 14.13 ja koti on siivottu. Mahtavaa, että löin itseni tässä asiassa ällikällä. Olihan tässä takana puolikuntoinen syksy ja kolmisen työviikonloppua, joten kodin huolto ei todellakaan ole ollut prioriteetti numero 1.
Hmm. En taidakaan lähteä enää kaupungille, jospa nyt otan kaiken irti tästä kotityöbuumista ja kotona olosta. Voisin ripotella hieman kynttilöitä mestoille, viritellä Lalalta saadun valopallon ikkunaan..! Olisin valmiimpi kohtaamaan syksyn pimeyden. Ugh.
Ja huomenna on bileet, iiks, mitenhän sitä osaa! No, eiköhän se mene vanhasta muistista.
Ihanaa viikonloppua!
***
maanantai 29. syyskuuta 2014
Valon pilkahdus!
On aurinkoinen, tuulinen syyspäivä. Taivas on sininen ja haaveilen ulkoilusta iltapäivällä.
Olen naputellut erinäisiä hommia tietokoneella muutaman tunnin. Yhdelle hankkeelle on nyt perustettu sivu Facebookiin, toisen hankkeen / koulutuksen kanssa sovittiin skypepalaveri. Yhdelle taholle lähti verokortti ja toiselle työtodistuspyyntö.
Elän mun unelmien työelämää, jos vain kroppa - terveys - pysyy matkassa.
Taustalla on laulellut eilisillan ja tämän aamun pesukone. Pesen neljättä koneellista pyykkiä Erisanin jauhemaisella desinfiointiaineella. Erisanin jauhe laitetaan pyykkilokeroon, mukaan sekoitetaan puolikas annos normaalia jauhemaista pyykkiainetta ja pesu suoritetaan 40 asteessa. Tällä konstilla osa huonolle sisäilmalle altistuneista vaatteista puhdistuu - eivät kuitenkaan kaikki.
Olen todella iloinen kahdesta terassista, koska ne ovat todella olleet tarpeen. Syyskuun aikana olen joutunut käymään ja olemaan useissa huonon sisäilman paikoissa, joista on seurauksena siunaantunut vino pino haisevia vaatteita.Näille vaatteille en aikaisemmin reagoinut - mutta nyt reagoin.
Miksi? Aikaisemmin en ollut herkistynyt. Huomasin toki pahimpien paikkojen tunkkaisuuden, mutta minulle vaatteiden tuuletus auttoi silloin - ei enää.
Takapihalla on siis vaatteita kuivamassa, tuulettumassa, myös tavaroita tuulettumassa.. Selasin tänään vanhan kalenterin läpi, muistilaput, tapahtumien ohjelmat, loppuvuoden merkinnät.. Jonka jälkeen heitin kalenterin pois.. Aloitan syksyn jotenkin uudestaan, puhtaalta pöydältä.
Olisi ehkä ihan hyvä idea dokumentoida tämä kaikki - mutta mieluummin dokumentoin elämäni positiivisia asioita ja koitan pitää päähuomion niissä.
Sain olla mukana tekemässä Kukkasidonnan SM-kisoja Oulussa viime viikonloppuna. Olihan se elämys! Mitä taituruutta, mitä upeita töitä, mitä ihastuttavia kukkia!
Kuten Eeva Kilpi sen kauniisti sanoi:
Siis kauneutta on.
Rakkautta on.
Iloa on.
Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät,
puolustakaa niitä!
Aurinkoa ja iloa päivääsi!
***
Olen naputellut erinäisiä hommia tietokoneella muutaman tunnin. Yhdelle hankkeelle on nyt perustettu sivu Facebookiin, toisen hankkeen / koulutuksen kanssa sovittiin skypepalaveri. Yhdelle taholle lähti verokortti ja toiselle työtodistuspyyntö.
Elän mun unelmien työelämää, jos vain kroppa - terveys - pysyy matkassa.
Taustalla on laulellut eilisillan ja tämän aamun pesukone. Pesen neljättä koneellista pyykkiä Erisanin jauhemaisella desinfiointiaineella. Erisanin jauhe laitetaan pyykkilokeroon, mukaan sekoitetaan puolikas annos normaalia jauhemaista pyykkiainetta ja pesu suoritetaan 40 asteessa. Tällä konstilla osa huonolle sisäilmalle altistuneista vaatteista puhdistuu - eivät kuitenkaan kaikki.
Olen todella iloinen kahdesta terassista, koska ne ovat todella olleet tarpeen. Syyskuun aikana olen joutunut käymään ja olemaan useissa huonon sisäilman paikoissa, joista on seurauksena siunaantunut vino pino haisevia vaatteita.Näille vaatteille en aikaisemmin reagoinut - mutta nyt reagoin.
Miksi? Aikaisemmin en ollut herkistynyt. Huomasin toki pahimpien paikkojen tunkkaisuuden, mutta minulle vaatteiden tuuletus auttoi silloin - ei enää.
Takapihalla on siis vaatteita kuivamassa, tuulettumassa, myös tavaroita tuulettumassa.. Selasin tänään vanhan kalenterin läpi, muistilaput, tapahtumien ohjelmat, loppuvuoden merkinnät.. Jonka jälkeen heitin kalenterin pois.. Aloitan syksyn jotenkin uudestaan, puhtaalta pöydältä.
Olisi ehkä ihan hyvä idea dokumentoida tämä kaikki - mutta mieluummin dokumentoin elämäni positiivisia asioita ja koitan pitää päähuomion niissä.
Sain olla mukana tekemässä Kukkasidonnan SM-kisoja Oulussa viime viikonloppuna. Olihan se elämys! Mitä taituruutta, mitä upeita töitä, mitä ihastuttavia kukkia!
Kuten Eeva Kilpi sen kauniisti sanoi:
Siis kauneutta on.
Rakkautta on.
Iloa on.
Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät,
puolustakaa niitä!
Aurinkoa ja iloa päivääsi!
***
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)