Vietin äsken hetken lentokentällä.
Ihmisellä pitää olla harrastuksia. Totta puhuen, hain Roomasta palaavat kentältä tai tarkemmin, vein heille auton. Eka bussi meni aivan nenäni edestä mutten raatsinut alkaa hoputtaa ihania kosmopoliitteja. Nyt he ovat matkalla maakuntaan, saunaan - ja minä tokassa bussissa kohti keskustaa ja leffatreffejä - parmesaania kassissa.
Oli kuulemma ollut hieno reissu. I bet, tuolla tiimillä takuulla. Minullakin aktivoitui Italiayhteys, hostellissa tapaamani tytön kanssa vaihdettu pari viestiä Facebookissa. Yhteinen kielemme on italia. Pikkuhaasteita, mutta onneksi pari kelpotulkkia. Kyläkutsu Bolognaan on! Wow.
Juuri nyt ilmat ovat ihan legendaarisen karseat. Vettä losottaa, joka paikka kurassa, lumi muutamana mustana läjänä penkoilla.
Mutta hei, mulla on leffatreffit! Meryl Streepin roolihahmolla menee vielä huonommin!
Eikä mulla huonosti mene, höpöhöpö. Huomenna kamun syndet ja Naistenpäivän illalliset!
Sunnuntaina Lappiin hiihtämään. Jes!
Mukavaa viikonloppua!
***
JK. La 8.3.: Parmesaani jäi tietysti kassiin yöksi, mutta maku oli ainoastaan muhevoitunut : )
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rooma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rooma. Näytä kaikki tekstit
perjantai 7. maaliskuuta 2014
tiistai 25. helmikuuta 2014
Good morning Finland!
Huomenta päivää!
Ihanaa, öökköset ovat palanneet elämääni. Olen myös pohtinut, olisiko fiksua alkaa kirjoittaa kunnolla kirjakielellä. Ehkä se olisi. Blogi toimisi samalla kielenhuoltopaikkana. Vuosiin ei ole tarvinnut kirjoittaa kunnon suomea, joten rapistumisvaara ilmeinen. Koitetaanpas nyt tsempata. Muutamat sanamuunnokset jääkööt, mutta pääsääntöisesti koitetaan kirjoittaa sanat loppurimpsuineen.
Kotimatka alkoi eilen Roomasta hostellilta. Aamu valkeni aurinkoisena ja ilma tuntui raikkaalta. Tuulettelin pikkuisen kun Italian kämppis nukkui vielä ja kohta tuli määräys peiton uumenista: Fenestra! Kiirehdin sulkemaan ikkunan, ettei tyttö palellu. "Fenestra!" kaikui uudestaan. Aa, pitikin avata verhot. Let the sunshine in!
Bolognan neiti A:n kanssa oli useampikin hieno juttutuokio, huolimatta siitä että ainoa yhteinen kieli oli italia. Jopa kotitalojen rakenneasioita ja kokoluokkia on hieman käyty läpi : )
Hänen ammattiinsakin liittyen.
Kun astelin ulos hostellilta, mieli oli kevyt kuin pienellä lintusella. Tunsin että matka oli mennyt niin hyvin, mitään pahoja vastoinkäymisiä ei ollut sattunut, olin saanut paljon aurinkoa ja hymyjä elämääni.
Otin bussin (lippu ostettava etukäteen, busseissa ei myydä) Ostienten asemalle ja siitä suihkin tieni läpi esteiden aina asemalaiturille 12, josta lähti juna lentokentälle. Kyyti oli 20 minuuttia myöhässä, joten olin tyytyväinen että olin ottanut siirtymiseen aikaa. Lentokentällä ei ollut lainkaan jonoja, senkin takia oli mainio idea olla ajoissa. Ehdin nauttia palan pizzaa, kaffeet, leivoksen ja hedelmäsalaatin. Ajattelin että nuijanukutan itseni Rooma-Helsinki lennolle. Suunnitelma onnistui loistavasti.
Oli muuten parhaita pizzoja koko reissulla! Ja mitkä olivatkaan hukeat ainekset? Tomaattia ja mozzarellajuustoa. Siinä sitä ollaan - kun ainekset ovat ensiluokkaiset, lopputuloskin sulaa suussa. Wikipediassa muuten ihan topakka tietoisku pizzasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pizza
Hmm. Paljon jäi asiaa ja ajatuksia pääkoppaan, palaan kuvien kera kunhan näistä paluutohinoista on selvitty. Eilen muuten saunassa oli aika karsea efekti, kun tajusin että mun pää toimi jonkinlaisena kaikukoppana. Kun napautin itseä päähän, siellä soi. En hätääntynyt vaan ajattelin että ilmiön täytyy johtua ilmanpaineista, ehkä parasta odotella että luonto hoitaa asian. Aamusella pääkoppa ei soinutkaan enää. Vasen korva tuntuu edelleen hieman oudolle, siinä on huonompi kuulo ja se on kaikelle herkempi. No, pitää nyt lepytellä sitä rauhallisella ja hiljaisella elämällä. Ainakin hetken ; )
Italia on kyllä kaunis ja huikea vastakohtaisuuksien maa. Palataan asiaan myöhemmin!
Ciao!
***
ps. Suodatinkahviin vaihtaminen muuten sekoitti vatsan, oijoi.. Ois pitäny ostaa se mutteripannu Ventimigliasta!
***
Ihanaa, öökköset ovat palanneet elämääni. Olen myös pohtinut, olisiko fiksua alkaa kirjoittaa kunnolla kirjakielellä. Ehkä se olisi. Blogi toimisi samalla kielenhuoltopaikkana. Vuosiin ei ole tarvinnut kirjoittaa kunnon suomea, joten rapistumisvaara ilmeinen. Koitetaanpas nyt tsempata. Muutamat sanamuunnokset jääkööt, mutta pääsääntöisesti koitetaan kirjoittaa sanat loppurimpsuineen.
Kotimatka alkoi eilen Roomasta hostellilta. Aamu valkeni aurinkoisena ja ilma tuntui raikkaalta. Tuulettelin pikkuisen kun Italian kämppis nukkui vielä ja kohta tuli määräys peiton uumenista: Fenestra! Kiirehdin sulkemaan ikkunan, ettei tyttö palellu. "Fenestra!" kaikui uudestaan. Aa, pitikin avata verhot. Let the sunshine in!
Bolognan neiti A:n kanssa oli useampikin hieno juttutuokio, huolimatta siitä että ainoa yhteinen kieli oli italia. Jopa kotitalojen rakenneasioita ja kokoluokkia on hieman käyty läpi : )
Hänen ammattiinsakin liittyen.
* Where there's a will there's a way *
Kun astelin ulos hostellilta, mieli oli kevyt kuin pienellä lintusella. Tunsin että matka oli mennyt niin hyvin, mitään pahoja vastoinkäymisiä ei ollut sattunut, olin saanut paljon aurinkoa ja hymyjä elämääni.
Otin bussin (lippu ostettava etukäteen, busseissa ei myydä) Ostienten asemalle ja siitä suihkin tieni läpi esteiden aina asemalaiturille 12, josta lähti juna lentokentälle. Kyyti oli 20 minuuttia myöhässä, joten olin tyytyväinen että olin ottanut siirtymiseen aikaa. Lentokentällä ei ollut lainkaan jonoja, senkin takia oli mainio idea olla ajoissa. Ehdin nauttia palan pizzaa, kaffeet, leivoksen ja hedelmäsalaatin. Ajattelin että nuijanukutan itseni Rooma-Helsinki lennolle. Suunnitelma onnistui loistavasti.
Oli muuten parhaita pizzoja koko reissulla! Ja mitkä olivatkaan hukeat ainekset? Tomaattia ja mozzarellajuustoa. Siinä sitä ollaan - kun ainekset ovat ensiluokkaiset, lopputuloskin sulaa suussa. Wikipediassa muuten ihan topakka tietoisku pizzasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pizza
Hmm. Paljon jäi asiaa ja ajatuksia pääkoppaan, palaan kuvien kera kunhan näistä paluutohinoista on selvitty. Eilen muuten saunassa oli aika karsea efekti, kun tajusin että mun pää toimi jonkinlaisena kaikukoppana. Kun napautin itseä päähän, siellä soi. En hätääntynyt vaan ajattelin että ilmiön täytyy johtua ilmanpaineista, ehkä parasta odotella että luonto hoitaa asian. Aamusella pääkoppa ei soinutkaan enää. Vasen korva tuntuu edelleen hieman oudolle, siinä on huonompi kuulo ja se on kaikelle herkempi. No, pitää nyt lepytellä sitä rauhallisella ja hiljaisella elämällä. Ainakin hetken ; )
Italia on kyllä kaunis ja huikea vastakohtaisuuksien maa. Palataan asiaan myöhemmin!
Ciao!
***
ps. Suodatinkahviin vaihtaminen muuten sekoitti vatsan, oijoi.. Ois pitäny ostaa se mutteripannu Ventimigliasta!
***
sunnuntai 23. helmikuuta 2014
Ajatuksia reissun loppusuoralla
Viimeinen ilta Roomassa. Hieman haikeaa.
Takana kahdeksan tuntia kavelya: nahtavyyksien ihastelua, ostoksia, tapaaminen herra P kanssa, keskustelua maittavan pasta-aterian aarella, suunnan tarkistuksia, paluu edellispaivan kivoille reiteille, supersuositun gelatopaikan lyhyt jono (jee), limonen ja omenan eli melan maistelua : )
Matkan loppua kohden olen paassyt hieman liiankin hyvin vauhtiin budjetin kannalta. Rooman ja Italian antimet todella houkuttelevat, seka ruokailu- etta shoppailumielessa. Kylla taalla saisi mainiosti aikaa ja rahaa kulumaan. Paluuni Roomaan on virallisesti varmistettu tanaan, kun heitin kolikon Fontana di Treviin. Jes!
Joskus kotipuolessakin olen huomannut, etta valintoja tehdessa paan sisalla keskustelee rennompi ja jarkevampi mina. Toinen on aika easy tapaus ja tekis kaikkea hieman hopsompaa, toinen on motkottajatyyppia joka muistuttelee elaman realiteeteista. Hostellille palatessa olin tunnistavinani jopa nelja eri keskustelijaa..
Nautiskelija:
Ah, ihana Trastevere! Voisi kayda iltakavelylla, ehka loytyisi viela joku kiva artisokka-ateria? Enta jos italialainen kamppiskin haluaa lahtea syomaan, viela ei ole nalka mutta illalla - joo!
Laiska:
Hei oikeesti, jaksaako enaa lahtea hostellilta mihinkaan.. Onhan tassa rampattu. Kellokin kohta seitseman.
Jarkeva:
No mutta, entas jos kaydaan lahikaupasta pikkuherkut iltapalaksi, pieni leipanen ja kaikkea mita siella oli, palanen tryffelijuustoa, sita vihermossoa ja pari oliivia? Kuulostaa hyvalta, ei maksa paljoa ja kiva tukea symppista kauppiasta. Ja hei - vois pakata rinkan nyt jo illalla hyvin ja tallata reppuun vain valttiskamat ja huomisen vaattetkin jo kattoa valmiiksi?
Ekologinen:
Niin, tulikos tassa kellaan mieleen etta rinkassa on viela sita aprikoosijuttuakin jaljella? Siinahan sita ois iltapalaa.
Pattitilanne. Vessahata pakotti hostellille ja kaikki vaihtoehdot jaivat viela avoimiksi.. Giovannin matkakirjoissa kehuttu ravintolakaan, joka ihan vieressa ei ois paha ratkaisu. Huomenna sita on tassakin asiassa viisaampi.. Oijoi.
***
Paluu kotiin, huomenna. Varmasti nailla maisemien vaihtumisilla on osuutensa siihen, etta ei oo paassy happanemaan tunnelmat minkaan paikan suhteen. Eniten mulla jai kaipuuta Ranskaan yleensa ja Ventimigliaan Italiassa. Myos Rooma on ollut ihana. Uskon etta kaikkiin naihin paikkoihin tulee palattua viela - useinkin. Ja tiuhempaan tulevaisuudessa kuin viime vuosina.
Sattuneista syista mulla on elamassa enempi vapauksia kuin monilla muilla ikaisillani. Toita pitaa tietysti tehda ja asuntolainaa lyhentaa, mutta muuten taman elaman saapi suunnitella aika lailla oman maun mukaan. Which is nice. Kaikille se ei ole ollenkaan niin sanottua. Erittain suurelle osalle maailman naisista edes mitenkaan mahdollista.. Selan takana taulussa Virginia Woolf, hmm..
***
Mika on parasta paluussa kotiin?
Puhdas hyva vesi, hanasta. Yleensakin tietty puhtaus, ihana lumi.
Ei huivin tai hilavitkuttimien tyrkyttajia.
..Pitiko keksia useampia?
Nojoo, tietyt ihanat jutut ja ihmiset kotona tietysti.
Sauna ja pyykkikone rokkaa big time!
Mita tama reissu muutti?
No sen, etta haluan taas matkustaa enemman. Ja haluan jatkaa taman blogin pitoa. Vaikka retket Suomessa ei oiskaan niin upeita, kuin oleskelu taalla etelan mailla, niin kylla ne silti on tarkeita, minulle. Retkia voi tehda tosiaan sinne paan sisalle, Suomessa, ystavien kanssa, ihanaan kahvilaan, ehka sinne vaatekomeroonkin : )
Kannattaa ajatella laajasti. Siina on se riski etta kuviot pienenee paluun myota, mutta juuri nyt en oikein usko siihen.. Tulossa on monenlaista sapinaa Hailuodossa, lahiruokamarkkinoita, Siivouspaivaa, villiyrttikeikkoja, Oulun saunaa, hankeideointia, kekripukin tulevaisuuden pohtimista..
Taivaskaan ei ole rajana.
***
Takana kahdeksan tuntia kavelya: nahtavyyksien ihastelua, ostoksia, tapaaminen herra P kanssa, keskustelua maittavan pasta-aterian aarella, suunnan tarkistuksia, paluu edellispaivan kivoille reiteille, supersuositun gelatopaikan lyhyt jono (jee), limonen ja omenan eli melan maistelua : )
Matkan loppua kohden olen paassyt hieman liiankin hyvin vauhtiin budjetin kannalta. Rooman ja Italian antimet todella houkuttelevat, seka ruokailu- etta shoppailumielessa. Kylla taalla saisi mainiosti aikaa ja rahaa kulumaan. Paluuni Roomaan on virallisesti varmistettu tanaan, kun heitin kolikon Fontana di Treviin. Jes!
Joskus kotipuolessakin olen huomannut, etta valintoja tehdessa paan sisalla keskustelee rennompi ja jarkevampi mina. Toinen on aika easy tapaus ja tekis kaikkea hieman hopsompaa, toinen on motkottajatyyppia joka muistuttelee elaman realiteeteista. Hostellille palatessa olin tunnistavinani jopa nelja eri keskustelijaa..
Nautiskelija:
Ah, ihana Trastevere! Voisi kayda iltakavelylla, ehka loytyisi viela joku kiva artisokka-ateria? Enta jos italialainen kamppiskin haluaa lahtea syomaan, viela ei ole nalka mutta illalla - joo!
Laiska:
Hei oikeesti, jaksaako enaa lahtea hostellilta mihinkaan.. Onhan tassa rampattu. Kellokin kohta seitseman.
Jarkeva:
No mutta, entas jos kaydaan lahikaupasta pikkuherkut iltapalaksi, pieni leipanen ja kaikkea mita siella oli, palanen tryffelijuustoa, sita vihermossoa ja pari oliivia? Kuulostaa hyvalta, ei maksa paljoa ja kiva tukea symppista kauppiasta. Ja hei - vois pakata rinkan nyt jo illalla hyvin ja tallata reppuun vain valttiskamat ja huomisen vaattetkin jo kattoa valmiiksi?
Ekologinen:
Niin, tulikos tassa kellaan mieleen etta rinkassa on viela sita aprikoosijuttuakin jaljella? Siinahan sita ois iltapalaa.
Pattitilanne. Vessahata pakotti hostellille ja kaikki vaihtoehdot jaivat viela avoimiksi.. Giovannin matkakirjoissa kehuttu ravintolakaan, joka ihan vieressa ei ois paha ratkaisu. Huomenna sita on tassakin asiassa viisaampi.. Oijoi.
***
Paluu kotiin, huomenna. Varmasti nailla maisemien vaihtumisilla on osuutensa siihen, etta ei oo paassy happanemaan tunnelmat minkaan paikan suhteen. Eniten mulla jai kaipuuta Ranskaan yleensa ja Ventimigliaan Italiassa. Myos Rooma on ollut ihana. Uskon etta kaikkiin naihin paikkoihin tulee palattua viela - useinkin. Ja tiuhempaan tulevaisuudessa kuin viime vuosina.
Sattuneista syista mulla on elamassa enempi vapauksia kuin monilla muilla ikaisillani. Toita pitaa tietysti tehda ja asuntolainaa lyhentaa, mutta muuten taman elaman saapi suunnitella aika lailla oman maun mukaan. Which is nice. Kaikille se ei ole ollenkaan niin sanottua. Erittain suurelle osalle maailman naisista edes mitenkaan mahdollista.. Selan takana taulussa Virginia Woolf, hmm..
***
Mika on parasta paluussa kotiin?
Puhdas hyva vesi, hanasta. Yleensakin tietty puhtaus, ihana lumi.
Ei huivin tai hilavitkuttimien tyrkyttajia.
..Pitiko keksia useampia?
Nojoo, tietyt ihanat jutut ja ihmiset kotona tietysti.
Sauna ja pyykkikone rokkaa big time!
Mita tama reissu muutti?
No sen, etta haluan taas matkustaa enemman. Ja haluan jatkaa taman blogin pitoa. Vaikka retket Suomessa ei oiskaan niin upeita, kuin oleskelu taalla etelan mailla, niin kylla ne silti on tarkeita, minulle. Retkia voi tehda tosiaan sinne paan sisalle, Suomessa, ystavien kanssa, ihanaan kahvilaan, ehka sinne vaatekomeroonkin : )
Kannattaa ajatella laajasti. Siina on se riski etta kuviot pienenee paluun myota, mutta juuri nyt en oikein usko siihen.. Tulossa on monenlaista sapinaa Hailuodossa, lahiruokamarkkinoita, Siivouspaivaa, villiyrttikeikkoja, Oulun saunaa, hankeideointia, kekripukin tulevaisuuden pohtimista..
Taivaskaan ei ole rajana.
***
Huomenta Roomasta
Uusi aamu Roomassa. Puolisko tuumaili eilen, etta Colosseum on hanelle must listalla, joten suosiolla tietyt Rooman kohteet jaa yhteisen reissun asiaksi. Varmasti joku kiertaisi Rooman superkohteet kahdessakin paivassa, mutten oikein nae sita tarkoituksenmukaisena. Mulle kuitenkin ne the kohteet ovat edelleen kauneimmat puistot ja sapakimmat torit ja markkinat. Niita tuli eilen nahtya aika mukavasti, joten tanaan listalle paasee pari klassisempaa kohdetta.
Ja minulla on tapaaminenkin, klo 14 - Espanjalaisilla portailla. Kivaa! Kovasti olen koittanut tiirailla kyseisen henkilon kuvia facebookista, etta livena tunnistaisin. Eikohan me toisemme sielta bongata, minun oli helppo antaa itsestani aika hyvat tuntomerkit takin varia myoten. Ventimigliassa olin 95% muita paata pidempi, mutta Roomassa on pitempaa sakkia seka paikallisten etta turistien keskuudessa. Ja varmaan myos korkeampia korkoja.
Kamppiksen kello heratti 7, sama oli itsekin nousta ja kirmata suihkuun ja kymmenen minuutin paasta odottaakin aamupala, jee. Ihan parasta olivat kunnon younet, nukuin kuin tukki jo kympista alkaen, kaansin kylkea kun kamppikset tulivat mestoilta ja sitten uni jatkui ilman keskeytyksia seitseman pirahdukseen. Kropalle nuijanukutusta edellisen yon parin tunnin junaunet, koko paivan kavelyt ja illan sopivan tuhti ateria.
Aamupalalle siis, aion olla kahvijonossa karkikahinoissa..
Mainiota sunnuntaita!
***
Ja minulla on tapaaminenkin, klo 14 - Espanjalaisilla portailla. Kivaa! Kovasti olen koittanut tiirailla kyseisen henkilon kuvia facebookista, etta livena tunnistaisin. Eikohan me toisemme sielta bongata, minun oli helppo antaa itsestani aika hyvat tuntomerkit takin varia myoten. Ventimigliassa olin 95% muita paata pidempi, mutta Roomassa on pitempaa sakkia seka paikallisten etta turistien keskuudessa. Ja varmaan myos korkeampia korkoja.
Kamppiksen kello heratti 7, sama oli itsekin nousta ja kirmata suihkuun ja kymmenen minuutin paasta odottaakin aamupala, jee. Ihan parasta olivat kunnon younet, nukuin kuin tukki jo kympista alkaen, kaansin kylkea kun kamppikset tulivat mestoilta ja sitten uni jatkui ilman keskeytyksia seitseman pirahdukseen. Kropalle nuijanukutusta edellisen yon parin tunnin junaunet, koko paivan kavelyt ja illan sopivan tuhti ateria.
Aamupalalle siis, aion olla kahvijonossa karkikahinoissa..
Mainiota sunnuntaita!
***
lauantai 22. helmikuuta 2014
Baci da Roma!
Elamani eka paiva Roomassa.
Varmaan pitaa olla todella elamaan vasahtanyt, jollei innostu Roomasta. Mokomaa tuumailin kun valuin iltasella ihmisten mukana pikkukujia pitkin piazzalta toiselle.. Kirkkojakin tuli ja meni mutta enhan mina niita malta kiertaa. Haluan nahda ihmisia! Ja kukkia! Ja ruokaa! Ja sita kaikkea oli tanaan tarjolla yllin kyllin.
Aamu alkoi rautatieasemalta, takana oli 11,5 tunnin siirtyma Ventimigliasta Genovan kautta Roomaan. Ventimigliasta jai ihana viimeinen muisto, rouvat joihin tormasin kahvilassa. Alettiin juttelemaan ja lopulta he epelit maksoivat juomani salaa minulta. Loppusanoiksi jai "Seuraavaan kertaan, ei sita koskaan tieda!"
Ihan kunnia-asia on huomenna kiertaa muutamia heidan vinkkaamiaan kohteita. Tanaan menin enempi tunteella sinne, minne nokka naytti. Aamulla tosin nenanuuskuttimet olivat vasyneet ja tuli tehtya muutama harharetki.. Ei oikein paikatkaan loytyneet kartalta mutta sitten alkoi tulla selvyytta: oikeat tyypit joilta kysya, oikea ratikka ja sitten "menet vain suoraan". Lopulta olin omallakin (kiitos lainaajalle!) kartalla, ennakkovalmistautuminen ois voinu olla vahemman ylimalkaista. Mutta kuten asian esitin aamukokoukseen keraantyneille bussikuskeille "uno turista katastrofica" - he vain naureskelivat etta taallahan se (katastrofi) on aina asian laita : )
Hostelli siis loytyi, huone ei ollut viela valmiina mutta rinkan sain jattaa ja mulle lyotiin kartta ja ohjeet nenan alle etta "nyt sitten talleen ja tuolleen ja siita bussi ja kierrat nuo". Noh, tuumasin etta aion kyllakin kiertaa tuon kasvitieteellisen puutarhan ja se olikin hyva kommentti, koska huomenna se ei ois ollu auki. Eli sinne siis. Laitan kuvia myohemmin mutta yksi kauneimpia ikina nakemiani puistoja. Eka kertaa elamassani mm. kuljeskelin suurehkossa bambumetsassa. Magnolian kohdalla pyysin hiljaa mielessani: anna akun kestaa magnolian kuvaamisen loppuun saakka, niin en pyyda mitaan muuta!
Puistossa oli joku ihmeellinen linnunlaulun kakofonia, kun samaan aikaan aanessa olivat mustarastaat, lokit, varpuset, tiltaltit tai sen tapaiset, varikset - ja aanekkaimpina vihreat papukaijat, joita bongasin jo Espanjassa. Mahdollisesti myos punarintoja ja joku tumma kanatapaus joka hiippaili lampeen. Ja joitakin sorsia. Hmm. Kuvista ei takuulla oo kaikki onnistunu, mutta, kunhan magnoliakuvat onnaa se paasia. Alunperinhan tan koko matkan idea oli
a) synttarilahja itselle - siksikin itseni kanssa matkalla
b) tulla kevaan (ja soveltuvilta osin myos magnolioiden!) mukana etelasta pohjoiseen, noh, ois vaatinu viela muutaman kuukauden ja kasan euroja enemman, eritoten kun iska huomautti etta se ois sitten Savukoskelle vasta kesakuussa.. Mutta - tavoitteita pitaa olla, taa vois jaada tuleville vuosille tavoitteeksi.
***
Iltapaivalla otin pienet nokkaunet, teki teraa ja sitten lahdin liikenteeseen 4-5 tunniksi. Kiertelemaan ja kattelemaan. Ylitin Trasteveren puolelta joen, hmm, koilliseen ja liityin ihmisten virtaan.. Oli ihania aukioita ja tunnelmia, yksi poppoo lauloi tosi hyvin Pink Floydia. Aina valilla mietin etta hoh, miksi pitaa jatkaa, miksei voi vain olla jaada juuri tahan - viihtya siella missa on kivaa, mita todistelua ja kelle taa turistina olo oikein on? Siita olen onnellinen etta olen iloinnut juuri naista pikkuasioista joita olen tehnyt, en tod ainakaan enaa oo sita tyyppia joka lahtis tyyliin hotellin omistajan kanssa bailaamaan, tai haloo - jota edes pyydettais. Ihanaa olla oma hetkittain nihkean varovainen, satunnaisesti rempsea itsensa.
***
Noh, toteutinpa siis yhden haaveista ja lopen palasin sille aukiolle (nimi lisays tahan myoh.!) jossa hedelmatorin rippeita siivottiin pois. Yksi haaveistani on nimittain aina ollut nahda kun sellainen tori siivotaan. Sita kuhinaa ja illan tuloa oli mukava tarkkailla aterian aarelta.
Nautin mereisen pizzan ja tiramisun ja palasin vaappuen hostellille. Huoneessa oli saksalainen tytto, joka on Italiassa au pairina. Han kehui mun enkkua, olin aivan aiman kakena. Musta alkaa tuntua etta Suomessa puhutaan hienosti enkkua..? Koska mun enkku on aika vaatimaton Suomessa mutta ulkomailla ihan ok.
Hei! Yhtakkia hirvee hinku saada kivennaisvetta - oisko aperitiivilla ja suolaisella pizzalla osuutta asiaan..?
Pakko menna!
***
Varmaan pitaa olla todella elamaan vasahtanyt, jollei innostu Roomasta. Mokomaa tuumailin kun valuin iltasella ihmisten mukana pikkukujia pitkin piazzalta toiselle.. Kirkkojakin tuli ja meni mutta enhan mina niita malta kiertaa. Haluan nahda ihmisia! Ja kukkia! Ja ruokaa! Ja sita kaikkea oli tanaan tarjolla yllin kyllin.
Aamu alkoi rautatieasemalta, takana oli 11,5 tunnin siirtyma Ventimigliasta Genovan kautta Roomaan. Ventimigliasta jai ihana viimeinen muisto, rouvat joihin tormasin kahvilassa. Alettiin juttelemaan ja lopulta he epelit maksoivat juomani salaa minulta. Loppusanoiksi jai "Seuraavaan kertaan, ei sita koskaan tieda!"
Ihan kunnia-asia on huomenna kiertaa muutamia heidan vinkkaamiaan kohteita. Tanaan menin enempi tunteella sinne, minne nokka naytti. Aamulla tosin nenanuuskuttimet olivat vasyneet ja tuli tehtya muutama harharetki.. Ei oikein paikatkaan loytyneet kartalta mutta sitten alkoi tulla selvyytta: oikeat tyypit joilta kysya, oikea ratikka ja sitten "menet vain suoraan". Lopulta olin omallakin (kiitos lainaajalle!) kartalla, ennakkovalmistautuminen ois voinu olla vahemman ylimalkaista. Mutta kuten asian esitin aamukokoukseen keraantyneille bussikuskeille "uno turista katastrofica" - he vain naureskelivat etta taallahan se (katastrofi) on aina asian laita : )
Hostelli siis loytyi, huone ei ollut viela valmiina mutta rinkan sain jattaa ja mulle lyotiin kartta ja ohjeet nenan alle etta "nyt sitten talleen ja tuolleen ja siita bussi ja kierrat nuo". Noh, tuumasin etta aion kyllakin kiertaa tuon kasvitieteellisen puutarhan ja se olikin hyva kommentti, koska huomenna se ei ois ollu auki. Eli sinne siis. Laitan kuvia myohemmin mutta yksi kauneimpia ikina nakemiani puistoja. Eka kertaa elamassani mm. kuljeskelin suurehkossa bambumetsassa. Magnolian kohdalla pyysin hiljaa mielessani: anna akun kestaa magnolian kuvaamisen loppuun saakka, niin en pyyda mitaan muuta!
Puistossa oli joku ihmeellinen linnunlaulun kakofonia, kun samaan aikaan aanessa olivat mustarastaat, lokit, varpuset, tiltaltit tai sen tapaiset, varikset - ja aanekkaimpina vihreat papukaijat, joita bongasin jo Espanjassa. Mahdollisesti myos punarintoja ja joku tumma kanatapaus joka hiippaili lampeen. Ja joitakin sorsia. Hmm. Kuvista ei takuulla oo kaikki onnistunu, mutta, kunhan magnoliakuvat onnaa se paasia. Alunperinhan tan koko matkan idea oli
a) synttarilahja itselle - siksikin itseni kanssa matkalla
b) tulla kevaan (ja soveltuvilta osin myos magnolioiden!) mukana etelasta pohjoiseen, noh, ois vaatinu viela muutaman kuukauden ja kasan euroja enemman, eritoten kun iska huomautti etta se ois sitten Savukoskelle vasta kesakuussa.. Mutta - tavoitteita pitaa olla, taa vois jaada tuleville vuosille tavoitteeksi.
***
Iltapaivalla otin pienet nokkaunet, teki teraa ja sitten lahdin liikenteeseen 4-5 tunniksi. Kiertelemaan ja kattelemaan. Ylitin Trasteveren puolelta joen, hmm, koilliseen ja liityin ihmisten virtaan.. Oli ihania aukioita ja tunnelmia, yksi poppoo lauloi tosi hyvin Pink Floydia. Aina valilla mietin etta hoh, miksi pitaa jatkaa, miksei voi vain olla jaada juuri tahan - viihtya siella missa on kivaa, mita todistelua ja kelle taa turistina olo oikein on? Siita olen onnellinen etta olen iloinnut juuri naista pikkuasioista joita olen tehnyt, en tod ainakaan enaa oo sita tyyppia joka lahtis tyyliin hotellin omistajan kanssa bailaamaan, tai haloo - jota edes pyydettais. Ihanaa olla oma hetkittain nihkean varovainen, satunnaisesti rempsea itsensa.
***
Noh, toteutinpa siis yhden haaveista ja lopen palasin sille aukiolle (nimi lisays tahan myoh.!) jossa hedelmatorin rippeita siivottiin pois. Yksi haaveistani on nimittain aina ollut nahda kun sellainen tori siivotaan. Sita kuhinaa ja illan tuloa oli mukava tarkkailla aterian aarelta.
Nautin mereisen pizzan ja tiramisun ja palasin vaappuen hostellille. Huoneessa oli saksalainen tytto, joka on Italiassa au pairina. Han kehui mun enkkua, olin aivan aiman kakena. Musta alkaa tuntua etta Suomessa puhutaan hienosti enkkua..? Koska mun enkku on aika vaatimaton Suomessa mutta ulkomailla ihan ok.
Hei! Yhtakkia hirvee hinku saada kivennaisvetta - oisko aperitiivilla ja suolaisella pizzalla osuutta asiaan..?
Pakko menna!
***
perjantai 21. helmikuuta 2014
Pikaisesti Genovasta
Buona sera!
Markkinat kayty osa 2, ja kaksi huivia tarttui matkaan. Jossain vaiheessa reissulaista alkaa vasyttaa ajatus siita, etta vaihtoehdot on joko jatkuva kavely - tai istuminen ja jonkun artikkelin x syominen tai juominen. Muutakin hotsittaisi tehda. Onneksi on kirjoittaminen, eli oma kasin kirjoitettava matkapaivakirja ja tama blogaaminen. Naita ajatuksia tietty putkahtelee, kun huoneen luovutus Ventimigliassa pe klo 12.30 (tai no, 11.30 sahlingissa) ja seuraavan yosijan saa vasta la iltapaivalla Roomasta. Sita ennen irtolaisena.. Mutta se tekee ihan hyvaa, pikkurytistelyn paatteeksi ajatus kotioloista alkaa maistua makoisalle..!
Rautateilla on remppaa, joten Ventimigliasta lahdettiin kohti Roomaa bussilla Albengaan. Siita vaihto Genovan junaan ja nyt on taalla kolme tuntia aikaa. Sama juttu kuin joskus ennenkin, ei meinaa millaan loytya mestat paitsi yksi ja sama kiinalaisravintola - ja sitten humps, tuossahan se vanha kaupunki onkin. Ekana tuli vastaan nettikahvila.
Kolmen tunnin paasta, tai nyt kahden tunnin paasta - lahtee juna Roomaan ja kun rinkka matkassa, ei hotsita hirmusti kavella ylimaaraista. Jaloissa tuntuu parin viikon jatkuva kavely, kun venyttely on kohtuullisen retuperalla ja valilla aina jalat eli lihakset saa hieman viileampaakin ilmaa. Keleja on ollut vaikea ennustaa, kun esim. Nizzassa valilla on luvannut +13, ja sitten huomannut illalla melko myohaan etta on viela 17 tai 18 lamminta. Joskus tuulee, hetkittain menee pilveen - kelit vaihtuvat melko paljonkin.
Kelien vaihtuminen nain tiuhaan sumuisesta aurinkoiseksi - ylipaataan niin eri tyyppiseksi saman paivan aikana on kuulemma Nizzassakin uusi vasta muutaman vuoden ikainen ilmio. Tormasin nimittain rautatieasemalla ehka 65-vuotiaaseen rouvaan (alunperin Normandiasta!), joka asuu nykyaan Nizzassa - ja jolla oli paljon kokemusta yksin matkustamisesta. Han oli muuten tormannyt uuteen kikkaan Etela-Amerikassa, turistin paalle nakataan jotain sottaista, sinapin tapaista, jossa vaistamatta alat riisua esim. neuletakkia paaltasi, riisut repun hetkeksi ja - heippa reppu. Tama tiedoksi, uusia vedatyksia tulee aina. Pitaa vaan jaksaa pysya valppaana.
Nyt lahden ettimaan sita ruokapaikkaa, tama nettipaikan kiva isanta kyseli vaivihkaa mun maata, reittia ja milloin sitten juna jne - ja arveli etta han voisi lahtea kotiinkin jossain vaiheessa. Kuulemma 20 minuuttia ois kova sana, mutta eikohan paasteta hanet jo nyt kotiin. Nettimestan hinta euron tunti, ei paha. Voi olla etta maksan hieman ekstraa..
Pitaa kertoa seuraavaksi huippuihanista rouvista - jotka tapasin ihan lopuksi Ventimigliassa! Mua on kylla kohdeltu niin hyvin.
Kiitos.
***
ps. Jossain lahella menossa klassinen konsertti jossa taputetaan, sinne siis eka!
***
Markkinat kayty osa 2, ja kaksi huivia tarttui matkaan. Jossain vaiheessa reissulaista alkaa vasyttaa ajatus siita, etta vaihtoehdot on joko jatkuva kavely - tai istuminen ja jonkun artikkelin x syominen tai juominen. Muutakin hotsittaisi tehda. Onneksi on kirjoittaminen, eli oma kasin kirjoitettava matkapaivakirja ja tama blogaaminen. Naita ajatuksia tietty putkahtelee, kun huoneen luovutus Ventimigliassa pe klo 12.30 (tai no, 11.30 sahlingissa) ja seuraavan yosijan saa vasta la iltapaivalla Roomasta. Sita ennen irtolaisena.. Mutta se tekee ihan hyvaa, pikkurytistelyn paatteeksi ajatus kotioloista alkaa maistua makoisalle..!
Rautateilla on remppaa, joten Ventimigliasta lahdettiin kohti Roomaa bussilla Albengaan. Siita vaihto Genovan junaan ja nyt on taalla kolme tuntia aikaa. Sama juttu kuin joskus ennenkin, ei meinaa millaan loytya mestat paitsi yksi ja sama kiinalaisravintola - ja sitten humps, tuossahan se vanha kaupunki onkin. Ekana tuli vastaan nettikahvila.
Kolmen tunnin paasta, tai nyt kahden tunnin paasta - lahtee juna Roomaan ja kun rinkka matkassa, ei hotsita hirmusti kavella ylimaaraista. Jaloissa tuntuu parin viikon jatkuva kavely, kun venyttely on kohtuullisen retuperalla ja valilla aina jalat eli lihakset saa hieman viileampaakin ilmaa. Keleja on ollut vaikea ennustaa, kun esim. Nizzassa valilla on luvannut +13, ja sitten huomannut illalla melko myohaan etta on viela 17 tai 18 lamminta. Joskus tuulee, hetkittain menee pilveen - kelit vaihtuvat melko paljonkin.
Kelien vaihtuminen nain tiuhaan sumuisesta aurinkoiseksi - ylipaataan niin eri tyyppiseksi saman paivan aikana on kuulemma Nizzassakin uusi vasta muutaman vuoden ikainen ilmio. Tormasin nimittain rautatieasemalla ehka 65-vuotiaaseen rouvaan (alunperin Normandiasta!), joka asuu nykyaan Nizzassa - ja jolla oli paljon kokemusta yksin matkustamisesta. Han oli muuten tormannyt uuteen kikkaan Etela-Amerikassa, turistin paalle nakataan jotain sottaista, sinapin tapaista, jossa vaistamatta alat riisua esim. neuletakkia paaltasi, riisut repun hetkeksi ja - heippa reppu. Tama tiedoksi, uusia vedatyksia tulee aina. Pitaa vaan jaksaa pysya valppaana.
Nyt lahden ettimaan sita ruokapaikkaa, tama nettipaikan kiva isanta kyseli vaivihkaa mun maata, reittia ja milloin sitten juna jne - ja arveli etta han voisi lahtea kotiinkin jossain vaiheessa. Kuulemma 20 minuuttia ois kova sana, mutta eikohan paasteta hanet jo nyt kotiin. Nettimestan hinta euron tunti, ei paha. Voi olla etta maksan hieman ekstraa..
Pitaa kertoa seuraavaksi huippuihanista rouvista - jotka tapasin ihan lopuksi Ventimigliassa! Mua on kylla kohdeltu niin hyvin.
Kiitos.
***
ps. Jossain lahella menossa klassinen konsertti jossa taputetaan, sinne siis eka!
***
Markkinahommia ja sekoitetut pasmat
Tsadaa!
Ventimiglian markkinat nyt kierretty kertaalleen. Pääpaino tuotteissa on huiveissa ja laukuissa, mutta monenlaista vaatetta, kenkää, keittiötarviketta ja ruokaa löytyy. Sekä pari pakollista "Kaikki euron" kojua.
Huomasin kulkiessani olevani aika pitkä. Välillä tuntuu että paikalliset naiset yltävät minua napaan saakka.. Hmm.
Sen verran pitkäkin kuitenkin taipui, että bongasi sillan kupeesta kiintoisan merkin. Merkissä luki ei enempää eikä vähempää kuin Roma-Santiago. Via Della Costa! Olemme pyhiinvaellusreitillä, Cool! Olisi kiintoisaa tietää kauanko koko matka Roomasta kestää ja moniko sen vuosittain patikoi.
Selvisin markkinoiden ekasta kiekasta ilman hankintoja. Hotlalle tullessa kuljin eilisen pikkukaupan ohi ja hetken mielijohteesta nostin kättä ja huikkasin tätille Buongiornot. Sain vastauksen!
Huiveja bongatessa tunnistin vanhan, kiusallisen ominaisuuden joka näemmä aktivoituu ulkomailla. Hillitynhallitun kissankellonsinisen huivin metsästyksen sijaan katseeni kiinnittyi monivärisiin, jopa psykedeelisiin kuoseihin. Tyyliin - siniset ruusut.. Jopas. Ehkä ulkomailla itsestä paljastuu persoona, joka on värikkäämpi ja rennompi kuin kotopuolessa? Jossa ollessaan ikionnellisesti "monessa mukana" sitä saa suunnilleen puolustella.
Hotlalle palatessa rentouteni koki kolauksen.. Poitsu oli jo täyttä päätä siivoamassa mun huonetta, vaikka piti olla vielä tunti aikaa..? Hups, sinne oli jäänyt kaikki kamat ihan sekaisin, ugh. Nyt ne odottivat minua siisteissä pinoissa. (myös likaiset alusvaatteet)
Enpä jaksanut alkaa piippaamaan italiaksi koska olin sopinut Claudion kanssa että voin jättää rinkan päiväksi mestoille. OK, kamat kasaan, olohuoneeseen Mars ja takas markkinoille tuotapikaa. Sovittiin, että haen kamat viideltä.
Siivoushommat kesken, lähtis alta pois. Markkinat, osa 2.
***
Ventimiglian markkinat nyt kierretty kertaalleen. Pääpaino tuotteissa on huiveissa ja laukuissa, mutta monenlaista vaatetta, kenkää, keittiötarviketta ja ruokaa löytyy. Sekä pari pakollista "Kaikki euron" kojua.
Huomasin kulkiessani olevani aika pitkä. Välillä tuntuu että paikalliset naiset yltävät minua napaan saakka.. Hmm.
Sen verran pitkäkin kuitenkin taipui, että bongasi sillan kupeesta kiintoisan merkin. Merkissä luki ei enempää eikä vähempää kuin Roma-Santiago. Via Della Costa! Olemme pyhiinvaellusreitillä, Cool! Olisi kiintoisaa tietää kauanko koko matka Roomasta kestää ja moniko sen vuosittain patikoi.
Selvisin markkinoiden ekasta kiekasta ilman hankintoja. Hotlalle tullessa kuljin eilisen pikkukaupan ohi ja hetken mielijohteesta nostin kättä ja huikkasin tätille Buongiornot. Sain vastauksen!
Huiveja bongatessa tunnistin vanhan, kiusallisen ominaisuuden joka näemmä aktivoituu ulkomailla. Hillitynhallitun kissankellonsinisen huivin metsästyksen sijaan katseeni kiinnittyi monivärisiin, jopa psykedeelisiin kuoseihin. Tyyliin - siniset ruusut.. Jopas. Ehkä ulkomailla itsestä paljastuu persoona, joka on värikkäämpi ja rennompi kuin kotopuolessa? Jossa ollessaan ikionnellisesti "monessa mukana" sitä saa suunnilleen puolustella.
Hotlalle palatessa rentouteni koki kolauksen.. Poitsu oli jo täyttä päätä siivoamassa mun huonetta, vaikka piti olla vielä tunti aikaa..? Hups, sinne oli jäänyt kaikki kamat ihan sekaisin, ugh. Nyt ne odottivat minua siisteissä pinoissa. (myös likaiset alusvaatteet)
Enpä jaksanut alkaa piippaamaan italiaksi koska olin sopinut Claudion kanssa että voin jättää rinkan päiväksi mestoille. OK, kamat kasaan, olohuoneeseen Mars ja takas markkinoille tuotapikaa. Sovittiin, että haen kamat viideltä.
Siivoushommat kesken, lähtis alta pois. Markkinat, osa 2.
***
Huomenta Ventimigliasta!
Aamu on valjennut kauniina ja ihana aamupala on nautittu. Sri Lankasta kotoisin oleva poika tarjoili kahvia, mehua, leipää, croissantia, suklaakakkua, sitruunapiirakkaa ja viinirypäleitä. Ja riisipuddinkia. Arvatkaa kuka sinkos huoneeseen hakemaan kameran.. Eritoten, kun kaunis musiikki soi taustalla ja valonlähteenä oli suuri vanha kynttelikkö. Kaunista, herkullista.
Italian ja englannin sekoituksella juteltiinkin ja tietysti mun piti kysyä ne olennaiset eli miten teidän kielellä sanotaan kiitos ja I love You. Kyllähän ne saatiin selville ja on ne jo ehtiny unohtuakin - mutta ohikiitävän hetken tuntui kuin olisin ollut tivaamassa rakkaudentunnustusta.. Well indeed : )
Mun pitää nyt lähteä markkinoille! Tulen paketoimaan huoneen 12, heitän toisen rundin ja haen rinkan 5-6 ennen iltajunaa. Joku remppa joten osa matkasta busal ja parit vaihdot, mut Juu, matkan välttis haasteosio, jonka jälkeen mm. Arvostaa kotioloja.
Faktahan on, että hirmuhanakasti ei kandee yksin nukkua, ettei kamat karkaa. Mä mitään petipaikkaa ottanu.. Sain niistä tarpeekseni Kreikassa.
Aamulla on hienoa kun juna Roomassa klo 6, ihana ajatus herätä Rooman kanssa yhdessä uuteen päivään.
Ciao!
***
Italian ja englannin sekoituksella juteltiinkin ja tietysti mun piti kysyä ne olennaiset eli miten teidän kielellä sanotaan kiitos ja I love You. Kyllähän ne saatiin selville ja on ne jo ehtiny unohtuakin - mutta ohikiitävän hetken tuntui kuin olisin ollut tivaamassa rakkaudentunnustusta.. Well indeed : )
Mun pitää nyt lähteä markkinoille! Tulen paketoimaan huoneen 12, heitän toisen rundin ja haen rinkan 5-6 ennen iltajunaa. Joku remppa joten osa matkasta busal ja parit vaihdot, mut Juu, matkan välttis haasteosio, jonka jälkeen mm. Arvostaa kotioloja.
Faktahan on, että hirmuhanakasti ei kandee yksin nukkua, ettei kamat karkaa. Mä mitään petipaikkaa ottanu.. Sain niistä tarpeekseni Kreikassa.
Aamulla on hienoa kun juna Roomassa klo 6, ihana ajatus herätä Rooman kanssa yhdessä uuteen päivään.
Ciao!
***
torstai 20. helmikuuta 2014
Ciao Ventimiglia!
Tänään tapahtui jotain ihanaa.
Koin sen maagisen matkailijan olon, kun nurkan takana piilee yllätys, ihmiset hymyilevät, kaikki tuntuu - ja on - uutta ja jännää.
Hitsi, Italia todella yllätti mut tänään. Tulin junalla Nizzasta enkä ollut uhrannut ajatustakaan koko Italialle. Ehkä mietin, että tuttu Ventimiglia olisi ihan läpihuutojuttu. No eihän se niin mene.
Sain ostettua semihässäkän päätteeksi junalipun Roomaan. Myyjä diggasi kun kehuin markkinoita.. Eihän sitä vielä aamulla voi lähteä!
Kadulla kyselin osoitetta ja Juu, vanhaan Ventimigliaan pitää suunnata. Mietin että Juu, rannan kupeeseen siis. Eikä, vanha kaupunki olikin kukkulalla joen toisella puolen. Vaikka monesti käyty markkinoilla, en muista et ois kertaakaan käyty vanhassa kaupungissa.
Kyselin hieman testimielessäkin suuntaa melkein kaikilta vastaantulijoilta. Tosi ystävällistä sakkia! Kaikki vastasivat italiaksi, tietty kun olin ite tuikannu koko sanavarastoni peliin.
Hotla löytyi. Miten symppis! Varmaankin vanha asunto, 3 huonetta, kukkaterassi ja vuoristomaisema. Ja omistajamies leipoi suklaapiirakkaa! Teki mieli kysyä hintaa kuukaudelle ensi talveksi..!
Iltapäivän kävelyltä löytyi villi uimaranta, söpö rantakahvila, kaunis alkuillan valo ja lopulta keskustan puolelta pizzeria. Vanhalla puolella paikat kuulemma aukesivat vasta 7. Well indeed! Kun palasin pikkukujia pitkin hotellille, vanha kaupunki oli herännyt eloon! Pikkukauppoja ja baareja siellä ja täällä, ihastuttavaa. Ei ollut nälkä eikä jano joten en pistäytynyt, mutta olipa se nättiä.
Tämä kaupunki on jotenkin aliarvostettu hienompien kohteiden sivussa, mutta veikkaan että Ventimiglia nostaa vielä profiiliaan! Uusi satama tekeillä, pieni rantojen siistaus ja se on siinä! Tännekö sitä pitikin alkaa järkätä reissuja..? Never Say Never!
Huh, nyt loppuu puhti, terkuin kännyblogaaja..
Hyvää viikonloppua!
***
Koin sen maagisen matkailijan olon, kun nurkan takana piilee yllätys, ihmiset hymyilevät, kaikki tuntuu - ja on - uutta ja jännää.
Hitsi, Italia todella yllätti mut tänään. Tulin junalla Nizzasta enkä ollut uhrannut ajatustakaan koko Italialle. Ehkä mietin, että tuttu Ventimiglia olisi ihan läpihuutojuttu. No eihän se niin mene.
Sain ostettua semihässäkän päätteeksi junalipun Roomaan. Myyjä diggasi kun kehuin markkinoita.. Eihän sitä vielä aamulla voi lähteä!
Kadulla kyselin osoitetta ja Juu, vanhaan Ventimigliaan pitää suunnata. Mietin että Juu, rannan kupeeseen siis. Eikä, vanha kaupunki olikin kukkulalla joen toisella puolen. Vaikka monesti käyty markkinoilla, en muista et ois kertaakaan käyty vanhassa kaupungissa.
Kyselin hieman testimielessäkin suuntaa melkein kaikilta vastaantulijoilta. Tosi ystävällistä sakkia! Kaikki vastasivat italiaksi, tietty kun olin ite tuikannu koko sanavarastoni peliin.
Hotla löytyi. Miten symppis! Varmaankin vanha asunto, 3 huonetta, kukkaterassi ja vuoristomaisema. Ja omistajamies leipoi suklaapiirakkaa! Teki mieli kysyä hintaa kuukaudelle ensi talveksi..!
Iltapäivän kävelyltä löytyi villi uimaranta, söpö rantakahvila, kaunis alkuillan valo ja lopulta keskustan puolelta pizzeria. Vanhalla puolella paikat kuulemma aukesivat vasta 7. Well indeed! Kun palasin pikkukujia pitkin hotellille, vanha kaupunki oli herännyt eloon! Pikkukauppoja ja baareja siellä ja täällä, ihastuttavaa. Ei ollut nälkä eikä jano joten en pistäytynyt, mutta olipa se nättiä.
Tämä kaupunki on jotenkin aliarvostettu hienompien kohteiden sivussa, mutta veikkaan että Ventimiglia nostaa vielä profiiliaan! Uusi satama tekeillä, pieni rantojen siistaus ja se on siinä! Tännekö sitä pitikin alkaa järkätä reissuja..? Never Say Never!
Huh, nyt loppuu puhti, terkuin kännyblogaaja..
Hyvää viikonloppua!
***
maanantai 17. helmikuuta 2014
Paiva Mentonissa
Tanaan vietin paivan serkkuni ja hanen pikkupoikansa kanssa Mentonissa. Kavelya, paljon aurinkoa, hyvaa ruokaa ja keskustelua. Siinapa ne alkaa olla peruselementit mita ihminen ylipaataan kaipaa.
Valilla mietin, etta miksei sita tule joka talvi taalla porrattya? Monet vedet ovat virranneet Rivieran edustalla suhteessani tahan paikkaan. Nyt tuntuu loistavalta idealta yrittaa vaantaytya tanne 2-3 vuoden valein. Ja seuraavalla kerralla todellakin, tabletti mukaan! Netin metsastys on rasittavaa.
Nyt loytyi kolmas tavallinen nettikahvila, pikkukaupan yhteydessa eli paivaretkelaisellekin mahdolliset aukioloajat. Saattaapa olla etta piipahdan toistekin, hinta puolet (tunti 2 euroa) turistikadun hinnoista ja sijainti keskeisen Garibaldin kupeessa. Pitaa painaa sijainti mieleen.
Koko ajan tulee mieleen asioita, joista haluaisi kirjoittaa. Listaan niita hieman tahan lunttilapuksi itselle, ei pysty sanomaan vielako napeista lahtee kun kotiutuu. Tunnelma lienee niin erilainen.
Just in case:
Rivieran luonto, kasvit ja linnut
Skandien ja etelan vaen luonne-eroista
Havaintoja ruuasta
Special: pikkuleivokset
Ranskan kielesta
Rivieran matkavinkkeja Ninjapinjan tapaan
Pitaa ottaa valokuvia jotka auttavat fiilistelyssa..
Espanjassa oli ihanaa, mutta onhan se tosi etta tanne on jo lapsena muodostunut spesiaali suhde. Paikat ja tunnelmat, tavat toimia ovat tuttuja. Espanja oli tosi kiva mutten ole samalla tavalla siihen kiintynyt kuin naihin maisemiin ja ihmisiin. Italian suhteen vaikea sanoa, en ole paljoa porrannyt siella paitsi Ventimiglian perjantaimarkkinoilla. Mutta nytpa tulee Roomakin nahtya, ihan kivaa.
Taalla olisi 2 viikkoa ollut aika passeli aika, hmm. Jatkossa tuumaan etta voisi tsekata kodinvaihtosivustoja, jos joku tyrkyttaa huvilaansa siita ilosta etta ruokit kissan, ei saata olla paha diili.
***
Kotikuvioista, olen nahnyt muutamia aika erikoisia tyohon liittyvia unia. Hyvin erikoisia ;)
Mutta eipa niista enempaa. Vaikuttaa silta etta kivoja kuvioita edessa seka palkkatoiden etta vapaaehtoistoiden tiimoilta. Sen verran monessa mukana etta kaikista kuvioista ei tiedakaan mihin ne tulevat johtamaan, mutta luotan nyt kohtaloonkin. Niin monet verkot vesilla etta pari makoisaa fisua tarpannee pyydykseen pitkallakin tahtaimella.
Well indeed, keksitaanpas viela tunnisteet jotka eivat sisalla ookkosia ja sitten menoksi.
A la prochaine - seuraavaan kertaan!
***
Valilla mietin, etta miksei sita tule joka talvi taalla porrattya? Monet vedet ovat virranneet Rivieran edustalla suhteessani tahan paikkaan. Nyt tuntuu loistavalta idealta yrittaa vaantaytya tanne 2-3 vuoden valein. Ja seuraavalla kerralla todellakin, tabletti mukaan! Netin metsastys on rasittavaa.
Nyt loytyi kolmas tavallinen nettikahvila, pikkukaupan yhteydessa eli paivaretkelaisellekin mahdolliset aukioloajat. Saattaapa olla etta piipahdan toistekin, hinta puolet (tunti 2 euroa) turistikadun hinnoista ja sijainti keskeisen Garibaldin kupeessa. Pitaa painaa sijainti mieleen.
Koko ajan tulee mieleen asioita, joista haluaisi kirjoittaa. Listaan niita hieman tahan lunttilapuksi itselle, ei pysty sanomaan vielako napeista lahtee kun kotiutuu. Tunnelma lienee niin erilainen.
Just in case:
Rivieran luonto, kasvit ja linnut
Skandien ja etelan vaen luonne-eroista
Havaintoja ruuasta
Special: pikkuleivokset
Ranskan kielesta
Rivieran matkavinkkeja Ninjapinjan tapaan
Pitaa ottaa valokuvia jotka auttavat fiilistelyssa..
Espanjassa oli ihanaa, mutta onhan se tosi etta tanne on jo lapsena muodostunut spesiaali suhde. Paikat ja tunnelmat, tavat toimia ovat tuttuja. Espanja oli tosi kiva mutten ole samalla tavalla siihen kiintynyt kuin naihin maisemiin ja ihmisiin. Italian suhteen vaikea sanoa, en ole paljoa porrannyt siella paitsi Ventimiglian perjantaimarkkinoilla. Mutta nytpa tulee Roomakin nahtya, ihan kivaa.
Taalla olisi 2 viikkoa ollut aika passeli aika, hmm. Jatkossa tuumaan etta voisi tsekata kodinvaihtosivustoja, jos joku tyrkyttaa huvilaansa siita ilosta etta ruokit kissan, ei saata olla paha diili.
***
Kotikuvioista, olen nahnyt muutamia aika erikoisia tyohon liittyvia unia. Hyvin erikoisia ;)
Mutta eipa niista enempaa. Vaikuttaa silta etta kivoja kuvioita edessa seka palkkatoiden etta vapaaehtoistoiden tiimoilta. Sen verran monessa mukana etta kaikista kuvioista ei tiedakaan mihin ne tulevat johtamaan, mutta luotan nyt kohtaloonkin. Niin monet verkot vesilla etta pari makoisaa fisua tarpannee pyydykseen pitkallakin tahtaimella.
Well indeed, keksitaanpas viela tunnisteet jotka eivat sisalla ookkosia ja sitten menoksi.
A la prochaine - seuraavaan kertaan!
***
maanantai 20. tammikuuta 2014
Barcelonan matkavinkit kaverilta..
..ja mitä kirjoja mukaan matkalle?
Kertaus on opintojen äiti - ja selkeyttää ajatuksia.
Helmikuussa lennän siis Alicanteen, jossa pientä pörräystä ja nuuskintaa, josko tästä olisi matkakohteeksi myöhemminkin. Junalla tai bussilla Barcelonaan, jossa kolmisen ehjää päivää. Ihan jees. Tavoitteena paahtaa jalat muusiksi ja toisaalta nauttia olosta, huoneessani on amme!
Kaveri suositteli myös ihanaa kylpylää "vain aikuisille tarkoitettu keidas keskellä Barcelonaa", eläintarhan kupeessa. Paikan nimi on Aire de Barcelona - sinne siis!
Sitten lainaus kaverilta muillekin Barcelonasta kiinnostuneille tiedoksi:
"Jos baareilu kiinnostaa, niin Ravalissa on pienenpieni baari nimeltä Big Bang, Calle Botella 7. Livebändejä tai dj, joka veivaa vinyyliltä soulia yms. Vaikea sen kummemmin suositella mitään, kun Barca on niin totaalinen hengailupaikka, mistä voi löytää mitä vaan."
Kuulostaa hyvältä! Taannoisen nelipäiväisen reissun jälkeen mun strategiana on käydä muutamat kivat paikat ja muuten vain juurikin hengailla ja löytää ihania paikkoja. Ainaski käyn:
*Labyrinttipuistossa (koskapas majapaikan lähellä)
*Güellin puistossa
*Muissa the puistoissa jos aikaa:
http://www.pienimatkaopas.com/barcelona/puistot.html
*Ramblan isossa kauppahallissa ja pienemmillä toreilla kun tulee vastaan
*kamun suositusmestoissa eli the baarissa ja omm kylpylässä
*toisen kamun agenttina tsekkaamassa pienen designpuodin
No hei ylläri, meikähän kiitää kuin elohopea jo tuolla ohjelmalla ympäri Barcelonaa! No sehän se olikin tavoite, ensin jalat muusiksi ja sitten illalla lötköttelyä kylvyssä. Nizzassa voi sitten laiskotella...!
Mutta ne kirjat? Löytyy vino pino Barcelonan ja Rooman kirjoja, Nizzaakin voisin tietty etukäteen kirjatankata ku enempi oleillut Ezen ja Monacon suunnalla, hmm. Mutta - näillä näkymin ajattelisin että paras hyöty on ottaa mukaan yksi kunnon opus Roomasta, eli Lonely planet. Miksi:
*muut kohteet (Barcelona, Nizza, Ventimiglia) tuttuja ja Alicantessa lyhyt aika
*Rooma reissun lopuksi, eli teos toimii samalla matkalukemisena
Näillä mennään!
***
Kertaus on opintojen äiti - ja selkeyttää ajatuksia.
Helmikuussa lennän siis Alicanteen, jossa pientä pörräystä ja nuuskintaa, josko tästä olisi matkakohteeksi myöhemminkin. Junalla tai bussilla Barcelonaan, jossa kolmisen ehjää päivää. Ihan jees. Tavoitteena paahtaa jalat muusiksi ja toisaalta nauttia olosta, huoneessani on amme!
Kaveri suositteli myös ihanaa kylpylää "vain aikuisille tarkoitettu keidas keskellä Barcelonaa", eläintarhan kupeessa. Paikan nimi on Aire de Barcelona - sinne siis!
Sitten lainaus kaverilta muillekin Barcelonasta kiinnostuneille tiedoksi:
"Jos baareilu kiinnostaa, niin Ravalissa on pienenpieni baari nimeltä Big Bang, Calle Botella 7. Livebändejä tai dj, joka veivaa vinyyliltä soulia yms. Vaikea sen kummemmin suositella mitään, kun Barca on niin totaalinen hengailupaikka, mistä voi löytää mitä vaan."
Kuulostaa hyvältä! Taannoisen nelipäiväisen reissun jälkeen mun strategiana on käydä muutamat kivat paikat ja muuten vain juurikin hengailla ja löytää ihania paikkoja. Ainaski käyn:
*Labyrinttipuistossa (koskapas majapaikan lähellä)
*Güellin puistossa
*Muissa the puistoissa jos aikaa:
http://www.pienimatkaopas.com/barcelona/puistot.html
*Ramblan isossa kauppahallissa ja pienemmillä toreilla kun tulee vastaan
*kamun suositusmestoissa eli the baarissa ja omm kylpylässä
*toisen kamun agenttina tsekkaamassa pienen designpuodin
No hei ylläri, meikähän kiitää kuin elohopea jo tuolla ohjelmalla ympäri Barcelonaa! No sehän se olikin tavoite, ensin jalat muusiksi ja sitten illalla lötköttelyä kylvyssä. Nizzassa voi sitten laiskotella...!
Mutta ne kirjat? Löytyy vino pino Barcelonan ja Rooman kirjoja, Nizzaakin voisin tietty etukäteen kirjatankata ku enempi oleillut Ezen ja Monacon suunnalla, hmm. Mutta - näillä näkymin ajattelisin että paras hyöty on ottaa mukaan yksi kunnon opus Roomasta, eli Lonely planet. Miksi:
*muut kohteet (Barcelona, Nizza, Ventimiglia) tuttuja ja Alicantessa lyhyt aika
*Rooma reissun lopuksi, eli teos toimii samalla matkalukemisena
Näillä mennään!
***
maanantai 6. tammikuuta 2014
Hotellin / hostellin valintapähkäilyä
Niin.
Kun mun reissu on kuitenkin budjettimatkailuun kallellaan, niin olin laittanut itselle aika tiukat kriteerit hotellien ja hostellien suhteen. Ykköskriteerinä on minimaalinen/kohtuullinen hinta, mikä helmikuussa on aika helppo nakki. Valintaahan on valtavasti kun ajankohtaan ei osu mitään kummempia kinkereitä eikä lomakausia. Kakkoskriteerinä oli, että jonkinlainen aamupala saisi löytyä. No sekin oli aika helppo toteuttaa.
Mutta - käytin kyllä aika paljon aikaa noihin valintoihin, etsien myös sitä oikeaa fiilistä, että "tämä on minun paikka". Rautalankakommentti: helpompaa olisi ollut löytää nopsasti kalliimpia, kivoja paikkoja kuin edullisia, kivoja paikkoja.
Alicanten majatalo La Milagrosa viehätti hienolla terassillaan ja ilokseni törmäsin siihen myös Rantapallon Alicante vinkeissä: http://www.rantapallo.fi/rantalomat/kymmenen-vinkkia-alicanteen/ Ei siis voi olla ihan pöllö mesta - ainaskaan terassin ja maiseman puolesta. Kaksi yötä, yht. 46 euroa.
Milagrosan omat sivut ja pilkahdus terassimaisemista: http://www.lamilagrosa.eu/
Barcelonan yöpaikka vaikutti aika kuivalle mestalle sinänsä, mutta kylpyamme ja sijainti labyrinttipuiston ja isojen viheralueiden läheisyydessä vaikutti. Ehkä ajatuksena, että käyn yhden pidemmän kaupunkikeikan päivän aikana - ja toinen ulkoilu olisi lähialueen puistokävelyä, valokuvausta, ruokailukeikka tms. jonka jälkeen tulisin hauduttelemaan rasittuneita koipiani lämpimään kylpyyn. Kylpyamme ja oma parveke sekä tuhti aamiainen ja ehdoton nukkumisrauha vaikutti tähän valintaan. Paikka on yliopiston asuntola, metrolla vartti keskustaan. Tällä mennään. Tiedän että Ramblalla tulee notkuttua joka tapauksessa, mutta jos hotla ois ydinkeskustassa, tuskin tulis näitä reunapuistoja/alueita koluttua.
Kolme yötä - yhteensä satkun.
Yksi juttu mitä myös pohdin on sisäilma, monessa keskustan hotlassa mainittiin tosi tunkkaisesta sisäilmasta ja meluisasta sijainnista, joten tässäpä niitä lisäperusteluja (lue: itseni vakuuttelua) nyt sitten olikin riittämiin.. Joo, oishan ne goottikorttelit toki ollu söpömpiä - laitan perustelukuvia puistoista, aamupalasta ja ammeesta kun sinne asti päästään :)
Nizzassa ja Mentonissa pääsen yöpymään serkuilla - kiitos serkut!
Ventimiglia on vaan niin ihana paikka, että hoksasin että siinähän sitä voisi yöpyä yhden yön. "Pelargoniterassi" niminen paikka valloitti minut kättelyssä:
http://www.laterrazzadeipelargoni.it/ Kallein mesta, viitisen kymppiä. Varmasti on sen arvoinen, Ventimiglia on symppis mesta ja sijainti on ihanassa vanhassa kaupungissa. Herättyä kirmaan heti aamutuimaan kuuluisille perjantaimarkkinoille!
Rooman yöpaikka on nyt sitten loppujen lopuksi ainoa jossa yhteismajoitus,"ladies only", 5 hengen huone. Joskos saisi juttuseuraa. http://www.foresteriaorsa.altervista.org/foresteria_uk.htm
Ainaski kuvien perusteella ihan jees, asuntolatyyppisyyttä toki hieman. Kestetään. Sijainti alueeseen nähden tosi rauhallinen, kaunis sisäpiha, joki lähistöllä ja Trasteveren "taiteilijakaupunginosa". Riittää mulle tähän hätään. Kaksi yötä - 32 egee.
"Guests can relax in the ample House garden under the centuries-old magnolia and taste the menus offered either by the Restaurant “Luna e l’Altra”, or by the bio-snack place “Bio e Te”.
Orsa Maggiore is located in a characteristic neighbourhood, Trastevere, one of the attractions of ancient Rome, full of cinemas, theatres, bars, small restaurants, and artisan shops, hence an ideal spot for a taste of everyday city life."
Majoituksiin menee siis yhteensä n. 230 euroa, pitäen sisällään 8 yötä. Aika helposti olisi voinut valita esimerkiksi hintaluokasta 80 euroa jolloin kokonaiskustannus olisi ollut 640 euroa. Onhan se 400 euroa enemmän käyttörahaa? Jep. Näillä mennään!
***
Kun mun reissu on kuitenkin budjettimatkailuun kallellaan, niin olin laittanut itselle aika tiukat kriteerit hotellien ja hostellien suhteen. Ykköskriteerinä on minimaalinen/kohtuullinen hinta, mikä helmikuussa on aika helppo nakki. Valintaahan on valtavasti kun ajankohtaan ei osu mitään kummempia kinkereitä eikä lomakausia. Kakkoskriteerinä oli, että jonkinlainen aamupala saisi löytyä. No sekin oli aika helppo toteuttaa.
Mutta - käytin kyllä aika paljon aikaa noihin valintoihin, etsien myös sitä oikeaa fiilistä, että "tämä on minun paikka". Rautalankakommentti: helpompaa olisi ollut löytää nopsasti kalliimpia, kivoja paikkoja kuin edullisia, kivoja paikkoja.
Alicanten majatalo La Milagrosa viehätti hienolla terassillaan ja ilokseni törmäsin siihen myös Rantapallon Alicante vinkeissä: http://www.rantapallo.fi/rantalomat/kymmenen-vinkkia-alicanteen/ Ei siis voi olla ihan pöllö mesta - ainaskaan terassin ja maiseman puolesta. Kaksi yötä, yht. 46 euroa.
Milagrosan omat sivut ja pilkahdus terassimaisemista: http://www.lamilagrosa.eu/
Barcelonan yöpaikka vaikutti aika kuivalle mestalle sinänsä, mutta kylpyamme ja sijainti labyrinttipuiston ja isojen viheralueiden läheisyydessä vaikutti. Ehkä ajatuksena, että käyn yhden pidemmän kaupunkikeikan päivän aikana - ja toinen ulkoilu olisi lähialueen puistokävelyä, valokuvausta, ruokailukeikka tms. jonka jälkeen tulisin hauduttelemaan rasittuneita koipiani lämpimään kylpyyn. Kylpyamme ja oma parveke sekä tuhti aamiainen ja ehdoton nukkumisrauha vaikutti tähän valintaan. Paikka on yliopiston asuntola, metrolla vartti keskustaan. Tällä mennään. Tiedän että Ramblalla tulee notkuttua joka tapauksessa, mutta jos hotla ois ydinkeskustassa, tuskin tulis näitä reunapuistoja/alueita koluttua.
Kolme yötä - yhteensä satkun.
Yksi juttu mitä myös pohdin on sisäilma, monessa keskustan hotlassa mainittiin tosi tunkkaisesta sisäilmasta ja meluisasta sijainnista, joten tässäpä niitä lisäperusteluja (lue: itseni vakuuttelua) nyt sitten olikin riittämiin.. Joo, oishan ne goottikorttelit toki ollu söpömpiä - laitan perustelukuvia puistoista, aamupalasta ja ammeesta kun sinne asti päästään :)
Nizzassa ja Mentonissa pääsen yöpymään serkuilla - kiitos serkut!
Ventimiglia on vaan niin ihana paikka, että hoksasin että siinähän sitä voisi yöpyä yhden yön. "Pelargoniterassi" niminen paikka valloitti minut kättelyssä:
http://www.laterrazzadeipelargoni.it/ Kallein mesta, viitisen kymppiä. Varmasti on sen arvoinen, Ventimiglia on symppis mesta ja sijainti on ihanassa vanhassa kaupungissa. Herättyä kirmaan heti aamutuimaan kuuluisille perjantaimarkkinoille!
Rooman yöpaikka on nyt sitten loppujen lopuksi ainoa jossa yhteismajoitus,"ladies only", 5 hengen huone. Joskos saisi juttuseuraa. http://www.foresteriaorsa.altervista.org/foresteria_uk.htm
Ainaski kuvien perusteella ihan jees, asuntolatyyppisyyttä toki hieman. Kestetään. Sijainti alueeseen nähden tosi rauhallinen, kaunis sisäpiha, joki lähistöllä ja Trasteveren "taiteilijakaupunginosa". Riittää mulle tähän hätään. Kaksi yötä - 32 egee.
"Guests can relax in the ample House garden under the centuries-old magnolia and taste the menus offered either by the Restaurant “Luna e l’Altra”, or by the bio-snack place “Bio e Te”.
Orsa Maggiore is located in a characteristic neighbourhood, Trastevere, one of the attractions of ancient Rome, full of cinemas, theatres, bars, small restaurants, and artisan shops, hence an ideal spot for a taste of everyday city life."
Majoituksiin menee siis yhteensä n. 230 euroa, pitäen sisällään 8 yötä. Aika helposti olisi voinut valita esimerkiksi hintaluokasta 80 euroa jolloin kokonaiskustannus olisi ollut 640 euroa. Onhan se 400 euroa enemmän käyttörahaa? Jep. Näillä mennään!
***
Bahn.de vihdoinkin englanniksi!
Ihanaa, Euroopan kattavin juna-aikataulujen sivusto Bahn.de pelittää viimein myös englanniksi. En tarkalleen tiedä, milloin muutos on tullut, mutta suhteeni sivustoon on luotu vuosia sitten jolloin sivu oli ainoastaan saksaksi.
Luotan sivustoon ihan ehdottomasti ja se on ollut aikoinaan todella tärkeä apuväline reissuja suunnitellessa. Sivuston nopsaa tietokantaa on ollut myös hauska testailla mielikuvitusmatkaillen, esimerkiksi äskettäin tsekkasin, että Prahasta Pariisiin pääsee bussin ja junan yhdistelmällä, yhdellä vaihdolla, reilussa 11 tunnissa.
Hmm. Ristiriitainen olo siitä, että halpalennot päihittävät juna- ja bussimatkailun. Junissa ja busseissa on ihan oma tunnelmansa, vaikka pitkäkoipiselle matkat eivät aina olekaan herkkua."Parhaita" paloja - esim. Unkarista Milanon kautta Sveitsiin, Unkarista hi-taas-ti Romaniaan, Tessalonikista Ateenaan 3-kerrossängyn yläritsillä, Prahasta Riikaan kuumeessa - voisi joskus muistellakin...
Pariisista ja Lontoosta blogannut P hoksautti minua omalla blogillaan eilen, että voihan sitä jälkikäteenkin kirjata reissumuistoja. Ja niitä kyllä löytyy - ja valokuvia skannattavaksi..!
Helmikuussa minulla on sentään tulossa yksi kunnon junamatka, Ventimigliasta Roomaan. Bahn.de kertoi, että minun kannattanee valita pe 21.2. klo 19.51 lähtevä junayhteys, joka sisältää yhden vaihdon Genovassa, 52 minuuttia. Sopiva jaloittelutauko siis. Heräilen horroksestani Roomassa lauantaina 22.2. klo 5.55.
Buon giorno Roma!
Mutta nyt syömään hernekeittoa ja sitten lenkille.
***
Luotan sivustoon ihan ehdottomasti ja se on ollut aikoinaan todella tärkeä apuväline reissuja suunnitellessa. Sivuston nopsaa tietokantaa on ollut myös hauska testailla mielikuvitusmatkaillen, esimerkiksi äskettäin tsekkasin, että Prahasta Pariisiin pääsee bussin ja junan yhdistelmällä, yhdellä vaihdolla, reilussa 11 tunnissa.
Hmm. Ristiriitainen olo siitä, että halpalennot päihittävät juna- ja bussimatkailun. Junissa ja busseissa on ihan oma tunnelmansa, vaikka pitkäkoipiselle matkat eivät aina olekaan herkkua."Parhaita" paloja - esim. Unkarista Milanon kautta Sveitsiin, Unkarista hi-taas-ti Romaniaan, Tessalonikista Ateenaan 3-kerrossängyn yläritsillä, Prahasta Riikaan kuumeessa - voisi joskus muistellakin...
Pariisista ja Lontoosta blogannut P hoksautti minua omalla blogillaan eilen, että voihan sitä jälkikäteenkin kirjata reissumuistoja. Ja niitä kyllä löytyy - ja valokuvia skannattavaksi..!
Helmikuussa minulla on sentään tulossa yksi kunnon junamatka, Ventimigliasta Roomaan. Bahn.de kertoi, että minun kannattanee valita pe 21.2. klo 19.51 lähtevä junayhteys, joka sisältää yhden vaihdon Genovassa, 52 minuuttia. Sopiva jaloittelutauko siis. Heräilen horroksestani Roomassa lauantaina 22.2. klo 5.55.
Buon giorno Roma!
Mutta nyt syömään hernekeittoa ja sitten lenkille.
***
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Gelatoa Roomassa
Tultiin
joulun vietosta Savukoskelta ja
poimittiin Roista kyytiin Neiti S.
Tuli puheeksi herkullisen ruokailun lomassa,
tunteekö hän ketään Roomasta.
"Peppe! Hän on kuin veli!
Peppe tietää kaikki ihanat paikat
ja asuu ihan Espanjalaisten portaiden lähellä.
Ja ne gelatot!
Intuitiolla - löysin ihanan gelatopaikan viimeksi!
Tapaa Peppeä.
Hän tekee nyt väikkäriä ruuantuotannosta.
Pidät varmasti hänestä!"
Absolutely, I will meet him.
Kiitos neiti S!
On iloa tuntea kaltaisesi
valoa ympärilleen levittävä
ihminen.
***
joulun vietosta Savukoskelta ja
poimittiin Roista kyytiin Neiti S.
Tuli puheeksi herkullisen ruokailun lomassa,
tunteekö hän ketään Roomasta.
"Peppe! Hän on kuin veli!
Peppe tietää kaikki ihanat paikat
ja asuu ihan Espanjalaisten portaiden lähellä.
Ja ne gelatot!
Intuitiolla - löysin ihanan gelatopaikan viimeksi!
Tapaa Peppeä.
Hän tekee nyt väikkäriä ruuantuotannosta.
Pidät varmasti hänestä!"
Absolutely, I will meet him.
Kiitos neiti S!
On iloa tuntea kaltaisesi
valoa ympärilleen levittävä
ihminen.
***
tiistai 17. joulukuuta 2013
Reissublogi perustettu - NYT!
Tsadaa!
Se on tässä.
Unohtunut blogin taimi,
josta tulee maanmainio
reissublogi.
Reissuhan olisi tarkoitus heittää seuraavasti:
to 6.2. lento Alicanteen
la 8.2. yöjunalla Barcelonaan
ke 12.2. yöjunalla Nizzaan
Viikko Nizzassa / Ezessä / Monacossa / Mentonissa!
Serkku C lainaa kämppää, great.
ke 19.2. serkku J:n luo Mentoniin
to 19.2. Ventimilleen (ranskaksi) eli Ventimigliaan (italiaksi)
pe 20.2. yöjunalla Roomaan
ma 24.2. lento kotio
Kaipa sitä on tullu mukavuudenhaluiseksi,
kun on tullu varattua yöpymisiäkin etukäteen.
Päädyin pääsääntöisesti yhden hengen huoneisiin hostelleissa/hotelleissa.
Pitää olla aamiainen.
Alicantesta löytyi B&B Milagrosa
jossa symppis kattoterassi.
2 yötä kustantaa 46 egee.
Ajatuksena on ulkoilla vimmatusti
eikä jäädä B&B mestoille märehtimään.
Barcelonaa selasin tooooodella pitkään ja hartaasti.
Lopulta päädyin hotlaan jossa löytyy seuraavat hyvät puolet:
*iso huone jossa partsi, kylpyamme ja työpöytä - nice!
*aamiainen joka näytti erittäin tuhdille brunssille
*kohde kuulemma hiljainen ja rauhallinen, sekä siisti
*lähistöllä kaunista, jopa metsäistä aluetta ja ns. Labyrinttipuisto
*3 yötä yht. satkun
Ne huonot puolet?
Juu! Ei ihan BCN ytimessä, muttei superkaukanakaan.
Joku asuntolakompleksin hotlatyyppinen ratkaisu.
Ehkä semikliininen.
Kuntosalikin löytyy.
Nizzassa saan olla serkun kämpillä, samoin Mentonissa.
Ventimigliaan halusin yhdeksi yöksi
legendaaristen perjantaimarkkinoiden takia.
Hotlaksi löytyi suloinen La Terrazza dei Pelargoni
- suurta rakkautta jo nyt.
Rooma ihan tuntematon ikuisuus!?
Tsekkasin vain että hmm, jokikin menee, ja hmm,
tuolla ois taiteilijakaupunginosa.
Nappasin sieltä 4 hengen yhteishuonemajoitteen "ladies only".
Saas nähdä onko uskonsiskot vastassa.
Sieltä tuli topakka ja huolehtivainen infomeili,
joten hyvillä mielin.
Josta tulikin mieleeni -
jouluksi hakemaan kirjastosta matkakirjoja?
Sounds like a plan!
Ciao!
***
Se on tässä.
Unohtunut blogin taimi,
josta tulee maanmainio
reissublogi.
Reissuhan olisi tarkoitus heittää seuraavasti:
to 6.2. lento Alicanteen
la 8.2. yöjunalla Barcelonaan
ke 12.2. yöjunalla Nizzaan
Viikko Nizzassa / Ezessä / Monacossa / Mentonissa!
Serkku C lainaa kämppää, great.
ke 19.2. serkku J:n luo Mentoniin
to 19.2. Ventimilleen (ranskaksi) eli Ventimigliaan (italiaksi)
pe 20.2. yöjunalla Roomaan
ma 24.2. lento kotio
Kaipa sitä on tullu mukavuudenhaluiseksi,
kun on tullu varattua yöpymisiäkin etukäteen.
Päädyin pääsääntöisesti yhden hengen huoneisiin hostelleissa/hotelleissa.
Pitää olla aamiainen.
Alicantesta löytyi B&B Milagrosa
jossa symppis kattoterassi.
2 yötä kustantaa 46 egee.
Ajatuksena on ulkoilla vimmatusti
eikä jäädä B&B mestoille märehtimään.
Barcelonaa selasin tooooodella pitkään ja hartaasti.
Lopulta päädyin hotlaan jossa löytyy seuraavat hyvät puolet:
*iso huone jossa partsi, kylpyamme ja työpöytä - nice!
*aamiainen joka näytti erittäin tuhdille brunssille
*kohde kuulemma hiljainen ja rauhallinen, sekä siisti
*lähistöllä kaunista, jopa metsäistä aluetta ja ns. Labyrinttipuisto
*3 yötä yht. satkun
Ne huonot puolet?
Juu! Ei ihan BCN ytimessä, muttei superkaukanakaan.
Joku asuntolakompleksin hotlatyyppinen ratkaisu.
Ehkä semikliininen.
Kuntosalikin löytyy.
Nizzassa saan olla serkun kämpillä, samoin Mentonissa.
Ventimigliaan halusin yhdeksi yöksi
legendaaristen perjantaimarkkinoiden takia.
Hotlaksi löytyi suloinen La Terrazza dei Pelargoni
- suurta rakkautta jo nyt.
Rooma ihan tuntematon ikuisuus!?
Tsekkasin vain että hmm, jokikin menee, ja hmm,
tuolla ois taiteilijakaupunginosa.
Nappasin sieltä 4 hengen yhteishuonemajoitteen "ladies only".
Saas nähdä onko uskonsiskot vastassa.
Sieltä tuli topakka ja huolehtivainen infomeili,
joten hyvillä mielin.
Josta tulikin mieleeni -
jouluksi hakemaan kirjastosta matkakirjoja?
Sounds like a plan!
Ciao!
***
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)