Terkut junasta!
Rovaniemeltä lähtö ja suuntana kotikonnut. Konkari jäi Rovaniemelle pikinokkamiesten vuosikokoukseen. Plääh, ihan tylsää kun ei voi kirjoittaa heistä enää. Tosin! Parin viikon päästä menen kotimieheksi ja pikinokan kävelyseuraksi kun Konkari painelee seurueineen Namibiaan.
Rivieran turneella mietin, että tänne pitää päästä joka talvi. Mökillä tuumin että tämä se vasta on elämää. Kaupungissa varmaan hehkutan että onhan tämä hektinen cityelo huippua! Ja maalla luultavimmin nostalgioin palanneeni juurille. Eli kaikkeen tottuu. Siihenkin, että napottaa elämänsä sohvanmutkassa. Mutta mulla ei ole moiseen intoa, aikaisintaan ensi marraskuussa taas.
Elämä on ehkä helpompaa, kun on sopeutuvainen tyyppi. Itse sopeudun helpommin vieraaksi kuin emännäksi. Pitempiä sessioita ajatellen. Hmm.
Rovaniemellä tuulee, lumi hupenee ja tähän ei tainnu kehkeytyä kirkkaampaa pointtia. Näillä mennään, kuten entinen tapahtumapomoni tapasi sanoa.
Niin, huippujuttu! Ollaan menossa Syötteelle mökkeilemään ja valitettavista syistä viikonloppua piti vaihtaa. Hyvä uutinen, että vaihto sopi kaikille (kolmelle eri poppoolle). Nyt kun vielä saataisiin talvi juoneen mukaan ja huhtikuulle unelmakelit! Ainakin nuotiohommia, ulkoilua, mökkielämää, saunomista jne. luvassa laatuseurassa - jollei hiihto onnistuisikaan.
Aurinkoista viikonloppua!
***
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juna. Näytä kaikki tekstit
perjantai 14. maaliskuuta 2014
perjantai 21. helmikuuta 2014
Pikaisesti Genovasta
Buona sera!
Markkinat kayty osa 2, ja kaksi huivia tarttui matkaan. Jossain vaiheessa reissulaista alkaa vasyttaa ajatus siita, etta vaihtoehdot on joko jatkuva kavely - tai istuminen ja jonkun artikkelin x syominen tai juominen. Muutakin hotsittaisi tehda. Onneksi on kirjoittaminen, eli oma kasin kirjoitettava matkapaivakirja ja tama blogaaminen. Naita ajatuksia tietty putkahtelee, kun huoneen luovutus Ventimigliassa pe klo 12.30 (tai no, 11.30 sahlingissa) ja seuraavan yosijan saa vasta la iltapaivalla Roomasta. Sita ennen irtolaisena.. Mutta se tekee ihan hyvaa, pikkurytistelyn paatteeksi ajatus kotioloista alkaa maistua makoisalle..!
Rautateilla on remppaa, joten Ventimigliasta lahdettiin kohti Roomaa bussilla Albengaan. Siita vaihto Genovan junaan ja nyt on taalla kolme tuntia aikaa. Sama juttu kuin joskus ennenkin, ei meinaa millaan loytya mestat paitsi yksi ja sama kiinalaisravintola - ja sitten humps, tuossahan se vanha kaupunki onkin. Ekana tuli vastaan nettikahvila.
Kolmen tunnin paasta, tai nyt kahden tunnin paasta - lahtee juna Roomaan ja kun rinkka matkassa, ei hotsita hirmusti kavella ylimaaraista. Jaloissa tuntuu parin viikon jatkuva kavely, kun venyttely on kohtuullisen retuperalla ja valilla aina jalat eli lihakset saa hieman viileampaakin ilmaa. Keleja on ollut vaikea ennustaa, kun esim. Nizzassa valilla on luvannut +13, ja sitten huomannut illalla melko myohaan etta on viela 17 tai 18 lamminta. Joskus tuulee, hetkittain menee pilveen - kelit vaihtuvat melko paljonkin.
Kelien vaihtuminen nain tiuhaan sumuisesta aurinkoiseksi - ylipaataan niin eri tyyppiseksi saman paivan aikana on kuulemma Nizzassakin uusi vasta muutaman vuoden ikainen ilmio. Tormasin nimittain rautatieasemalla ehka 65-vuotiaaseen rouvaan (alunperin Normandiasta!), joka asuu nykyaan Nizzassa - ja jolla oli paljon kokemusta yksin matkustamisesta. Han oli muuten tormannyt uuteen kikkaan Etela-Amerikassa, turistin paalle nakataan jotain sottaista, sinapin tapaista, jossa vaistamatta alat riisua esim. neuletakkia paaltasi, riisut repun hetkeksi ja - heippa reppu. Tama tiedoksi, uusia vedatyksia tulee aina. Pitaa vaan jaksaa pysya valppaana.
Nyt lahden ettimaan sita ruokapaikkaa, tama nettipaikan kiva isanta kyseli vaivihkaa mun maata, reittia ja milloin sitten juna jne - ja arveli etta han voisi lahtea kotiinkin jossain vaiheessa. Kuulemma 20 minuuttia ois kova sana, mutta eikohan paasteta hanet jo nyt kotiin. Nettimestan hinta euron tunti, ei paha. Voi olla etta maksan hieman ekstraa..
Pitaa kertoa seuraavaksi huippuihanista rouvista - jotka tapasin ihan lopuksi Ventimigliassa! Mua on kylla kohdeltu niin hyvin.
Kiitos.
***
ps. Jossain lahella menossa klassinen konsertti jossa taputetaan, sinne siis eka!
***
Markkinat kayty osa 2, ja kaksi huivia tarttui matkaan. Jossain vaiheessa reissulaista alkaa vasyttaa ajatus siita, etta vaihtoehdot on joko jatkuva kavely - tai istuminen ja jonkun artikkelin x syominen tai juominen. Muutakin hotsittaisi tehda. Onneksi on kirjoittaminen, eli oma kasin kirjoitettava matkapaivakirja ja tama blogaaminen. Naita ajatuksia tietty putkahtelee, kun huoneen luovutus Ventimigliassa pe klo 12.30 (tai no, 11.30 sahlingissa) ja seuraavan yosijan saa vasta la iltapaivalla Roomasta. Sita ennen irtolaisena.. Mutta se tekee ihan hyvaa, pikkurytistelyn paatteeksi ajatus kotioloista alkaa maistua makoisalle..!
Rautateilla on remppaa, joten Ventimigliasta lahdettiin kohti Roomaa bussilla Albengaan. Siita vaihto Genovan junaan ja nyt on taalla kolme tuntia aikaa. Sama juttu kuin joskus ennenkin, ei meinaa millaan loytya mestat paitsi yksi ja sama kiinalaisravintola - ja sitten humps, tuossahan se vanha kaupunki onkin. Ekana tuli vastaan nettikahvila.
Kolmen tunnin paasta, tai nyt kahden tunnin paasta - lahtee juna Roomaan ja kun rinkka matkassa, ei hotsita hirmusti kavella ylimaaraista. Jaloissa tuntuu parin viikon jatkuva kavely, kun venyttely on kohtuullisen retuperalla ja valilla aina jalat eli lihakset saa hieman viileampaakin ilmaa. Keleja on ollut vaikea ennustaa, kun esim. Nizzassa valilla on luvannut +13, ja sitten huomannut illalla melko myohaan etta on viela 17 tai 18 lamminta. Joskus tuulee, hetkittain menee pilveen - kelit vaihtuvat melko paljonkin.
Kelien vaihtuminen nain tiuhaan sumuisesta aurinkoiseksi - ylipaataan niin eri tyyppiseksi saman paivan aikana on kuulemma Nizzassakin uusi vasta muutaman vuoden ikainen ilmio. Tormasin nimittain rautatieasemalla ehka 65-vuotiaaseen rouvaan (alunperin Normandiasta!), joka asuu nykyaan Nizzassa - ja jolla oli paljon kokemusta yksin matkustamisesta. Han oli muuten tormannyt uuteen kikkaan Etela-Amerikassa, turistin paalle nakataan jotain sottaista, sinapin tapaista, jossa vaistamatta alat riisua esim. neuletakkia paaltasi, riisut repun hetkeksi ja - heippa reppu. Tama tiedoksi, uusia vedatyksia tulee aina. Pitaa vaan jaksaa pysya valppaana.
Nyt lahden ettimaan sita ruokapaikkaa, tama nettipaikan kiva isanta kyseli vaivihkaa mun maata, reittia ja milloin sitten juna jne - ja arveli etta han voisi lahtea kotiinkin jossain vaiheessa. Kuulemma 20 minuuttia ois kova sana, mutta eikohan paasteta hanet jo nyt kotiin. Nettimestan hinta euron tunti, ei paha. Voi olla etta maksan hieman ekstraa..
Pitaa kertoa seuraavaksi huippuihanista rouvista - jotka tapasin ihan lopuksi Ventimigliassa! Mua on kylla kohdeltu niin hyvin.
Kiitos.
***
ps. Jossain lahella menossa klassinen konsertti jossa taputetaan, sinne siis eka!
***
Huomenta Ventimigliasta!
Aamu on valjennut kauniina ja ihana aamupala on nautittu. Sri Lankasta kotoisin oleva poika tarjoili kahvia, mehua, leipää, croissantia, suklaakakkua, sitruunapiirakkaa ja viinirypäleitä. Ja riisipuddinkia. Arvatkaa kuka sinkos huoneeseen hakemaan kameran.. Eritoten, kun kaunis musiikki soi taustalla ja valonlähteenä oli suuri vanha kynttelikkö. Kaunista, herkullista.
Italian ja englannin sekoituksella juteltiinkin ja tietysti mun piti kysyä ne olennaiset eli miten teidän kielellä sanotaan kiitos ja I love You. Kyllähän ne saatiin selville ja on ne jo ehtiny unohtuakin - mutta ohikiitävän hetken tuntui kuin olisin ollut tivaamassa rakkaudentunnustusta.. Well indeed : )
Mun pitää nyt lähteä markkinoille! Tulen paketoimaan huoneen 12, heitän toisen rundin ja haen rinkan 5-6 ennen iltajunaa. Joku remppa joten osa matkasta busal ja parit vaihdot, mut Juu, matkan välttis haasteosio, jonka jälkeen mm. Arvostaa kotioloja.
Faktahan on, että hirmuhanakasti ei kandee yksin nukkua, ettei kamat karkaa. Mä mitään petipaikkaa ottanu.. Sain niistä tarpeekseni Kreikassa.
Aamulla on hienoa kun juna Roomassa klo 6, ihana ajatus herätä Rooman kanssa yhdessä uuteen päivään.
Ciao!
***
Italian ja englannin sekoituksella juteltiinkin ja tietysti mun piti kysyä ne olennaiset eli miten teidän kielellä sanotaan kiitos ja I love You. Kyllähän ne saatiin selville ja on ne jo ehtiny unohtuakin - mutta ohikiitävän hetken tuntui kuin olisin ollut tivaamassa rakkaudentunnustusta.. Well indeed : )
Mun pitää nyt lähteä markkinoille! Tulen paketoimaan huoneen 12, heitän toisen rundin ja haen rinkan 5-6 ennen iltajunaa. Joku remppa joten osa matkasta busal ja parit vaihdot, mut Juu, matkan välttis haasteosio, jonka jälkeen mm. Arvostaa kotioloja.
Faktahan on, että hirmuhanakasti ei kandee yksin nukkua, ettei kamat karkaa. Mä mitään petipaikkaa ottanu.. Sain niistä tarpeekseni Kreikassa.
Aamulla on hienoa kun juna Roomassa klo 6, ihana ajatus herätä Rooman kanssa yhdessä uuteen päivään.
Ciao!
***
maanantai 6. tammikuuta 2014
Bahn.de vihdoinkin englanniksi!
Ihanaa, Euroopan kattavin juna-aikataulujen sivusto Bahn.de pelittää viimein myös englanniksi. En tarkalleen tiedä, milloin muutos on tullut, mutta suhteeni sivustoon on luotu vuosia sitten jolloin sivu oli ainoastaan saksaksi.
Luotan sivustoon ihan ehdottomasti ja se on ollut aikoinaan todella tärkeä apuväline reissuja suunnitellessa. Sivuston nopsaa tietokantaa on ollut myös hauska testailla mielikuvitusmatkaillen, esimerkiksi äskettäin tsekkasin, että Prahasta Pariisiin pääsee bussin ja junan yhdistelmällä, yhdellä vaihdolla, reilussa 11 tunnissa.
Hmm. Ristiriitainen olo siitä, että halpalennot päihittävät juna- ja bussimatkailun. Junissa ja busseissa on ihan oma tunnelmansa, vaikka pitkäkoipiselle matkat eivät aina olekaan herkkua."Parhaita" paloja - esim. Unkarista Milanon kautta Sveitsiin, Unkarista hi-taas-ti Romaniaan, Tessalonikista Ateenaan 3-kerrossängyn yläritsillä, Prahasta Riikaan kuumeessa - voisi joskus muistellakin...
Pariisista ja Lontoosta blogannut P hoksautti minua omalla blogillaan eilen, että voihan sitä jälkikäteenkin kirjata reissumuistoja. Ja niitä kyllä löytyy - ja valokuvia skannattavaksi..!
Helmikuussa minulla on sentään tulossa yksi kunnon junamatka, Ventimigliasta Roomaan. Bahn.de kertoi, että minun kannattanee valita pe 21.2. klo 19.51 lähtevä junayhteys, joka sisältää yhden vaihdon Genovassa, 52 minuuttia. Sopiva jaloittelutauko siis. Heräilen horroksestani Roomassa lauantaina 22.2. klo 5.55.
Buon giorno Roma!
Mutta nyt syömään hernekeittoa ja sitten lenkille.
***
Luotan sivustoon ihan ehdottomasti ja se on ollut aikoinaan todella tärkeä apuväline reissuja suunnitellessa. Sivuston nopsaa tietokantaa on ollut myös hauska testailla mielikuvitusmatkaillen, esimerkiksi äskettäin tsekkasin, että Prahasta Pariisiin pääsee bussin ja junan yhdistelmällä, yhdellä vaihdolla, reilussa 11 tunnissa.
Hmm. Ristiriitainen olo siitä, että halpalennot päihittävät juna- ja bussimatkailun. Junissa ja busseissa on ihan oma tunnelmansa, vaikka pitkäkoipiselle matkat eivät aina olekaan herkkua."Parhaita" paloja - esim. Unkarista Milanon kautta Sveitsiin, Unkarista hi-taas-ti Romaniaan, Tessalonikista Ateenaan 3-kerrossängyn yläritsillä, Prahasta Riikaan kuumeessa - voisi joskus muistellakin...
Pariisista ja Lontoosta blogannut P hoksautti minua omalla blogillaan eilen, että voihan sitä jälkikäteenkin kirjata reissumuistoja. Ja niitä kyllä löytyy - ja valokuvia skannattavaksi..!
Helmikuussa minulla on sentään tulossa yksi kunnon junamatka, Ventimigliasta Roomaan. Bahn.de kertoi, että minun kannattanee valita pe 21.2. klo 19.51 lähtevä junayhteys, joka sisältää yhden vaihdon Genovassa, 52 minuuttia. Sopiva jaloittelutauko siis. Heräilen horroksestani Roomassa lauantaina 22.2. klo 5.55.
Buon giorno Roma!
Mutta nyt syömään hernekeittoa ja sitten lenkille.
***
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
Barcelonasta Nizzaan
Ostin sitten lennon Barcelonasta Nizzaan.
Ehkä hitusen harmillista mm. maisemien ihastelun kannalta - mutta niin paljon käytännöllisempää. Tutkin vimmatusti junia, olisi vaatinut 2-3 vaihtoa ja hinta olisi mennyt vähintään satkuun mutta luultavimmin ylikin. Tarjolla vain päiväjunia. Busseista ei saanut superhyvin selvää, mutta mietin että jos bussi on täynnä ja meikä siellä solmussa istuu hmm, kymmenisenköhän tuntia niin ei hitsin pimpula...
Lentoihin oli sitten kuitenkin helppo päätyä. Pikkupyrähdys, hinta 50 egeä. Laskeutuminen 12.2.2014 Nizzaan alkuillasta. Serkku J vinkkasi soppelit yhtiöt, muuten oisin varmaan humpsahtanut juna/bussiasemille kyselemään aikatauluja. Ehkä harjoitetaan niitä istumalihaksia päiväretkillä Nizzasta käsin?
Nojoo.
Ihanaa muuten, kun Visa electronilla pystyy nykyään varaamaan / maksamaan lentoja ja hotelleja. Olen monissa asioissa antiikkinen ja luottokortti tuntuu asialle, joka ei vain kuulu mun maailmaan. Älykännykkää räpläilen vasta nyt ja läppärin sain veljeltä viime vuonna. Näillä mennään...
Mutta olen liittynyt/aktivoitunut Twitteriin, huimaa. Olen siitä hieman innostunut puolentoista vuoden toooodella hitaan makusteluvaiheen jälkeen. Juuri nyt pinnalla mm. Henri Alénin pastakastikeresepti eli #soosi, ilmiötä on ollut hauska seurata.
http://m.iltalehti.fi/ruoka/2014010517898861_ru.shtml
Mitäs muuta?
Pitäisi löytää joku sivusto josta vois kuunnella espanjan ja italian perusläppää, menis pikkasen perussanat jakeluun. Mutta - vaikka sanavarasto olisi noin kolme sanaa, alan välittömästi puhua maan kielellä. Se on vähintä mitä voin tehdä tai ainaski yrittää.
Hymyä ja huitomista mukaan niin homma etenee.
À la prochaine!
***
ps. Kun reissaa yksin, on aina kytättävä omia kamoja - joten 6 reissupäivän jälkeen toisaalta aika ihanaa vain napottaa tai käyskennellä iltapäivähetkonen lentokentällä, missä ketään ei vois vähempää kiinnostaa mun reppu..
Ehkä hitusen harmillista mm. maisemien ihastelun kannalta - mutta niin paljon käytännöllisempää. Tutkin vimmatusti junia, olisi vaatinut 2-3 vaihtoa ja hinta olisi mennyt vähintään satkuun mutta luultavimmin ylikin. Tarjolla vain päiväjunia. Busseista ei saanut superhyvin selvää, mutta mietin että jos bussi on täynnä ja meikä siellä solmussa istuu hmm, kymmenisenköhän tuntia niin ei hitsin pimpula...
Lentoihin oli sitten kuitenkin helppo päätyä. Pikkupyrähdys, hinta 50 egeä. Laskeutuminen 12.2.2014 Nizzaan alkuillasta. Serkku J vinkkasi soppelit yhtiöt, muuten oisin varmaan humpsahtanut juna/bussiasemille kyselemään aikatauluja. Ehkä harjoitetaan niitä istumalihaksia päiväretkillä Nizzasta käsin?
Nojoo.
Ihanaa muuten, kun Visa electronilla pystyy nykyään varaamaan / maksamaan lentoja ja hotelleja. Olen monissa asioissa antiikkinen ja luottokortti tuntuu asialle, joka ei vain kuulu mun maailmaan. Älykännykkää räpläilen vasta nyt ja läppärin sain veljeltä viime vuonna. Näillä mennään...
Mutta olen liittynyt/aktivoitunut Twitteriin, huimaa. Olen siitä hieman innostunut puolentoista vuoden toooodella hitaan makusteluvaiheen jälkeen. Juuri nyt pinnalla mm. Henri Alénin pastakastikeresepti eli #soosi, ilmiötä on ollut hauska seurata.
http://m.iltalehti.fi/ruoka/2014010517898861_ru.shtml
Mitäs muuta?
Pitäisi löytää joku sivusto josta vois kuunnella espanjan ja italian perusläppää, menis pikkasen perussanat jakeluun. Mutta - vaikka sanavarasto olisi noin kolme sanaa, alan välittömästi puhua maan kielellä. Se on vähintä mitä voin tehdä tai ainaski yrittää.
Hymyä ja huitomista mukaan niin homma etenee.
À la prochaine!
***
ps. Kun reissaa yksin, on aina kytättävä omia kamoja - joten 6 reissupäivän jälkeen toisaalta aika ihanaa vain napottaa tai käyskennellä iltapäivähetkonen lentokentällä, missä ketään ei vois vähempää kiinnostaa mun reppu..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)