Olen valmis!

Nimittäin takomaan itseäni olkapäälle. Keksin ehkä minkä takin otan mukaan!

Helmikuu, täällä saattaa olla lähtiessä turkasen kylmä. Perillä voi olla 5-20 astetta plussalla, sataa tai paistaa. Ei millään viitsisi hinata toppatakkia mukaan vain sen takia, että Suomessa on kylmä. Liian ohuella takillakaan taas ei voi lähteä. Mietin laittaisinko matkalle (lähes) kaikki vaatteet päälle? Hmm.

Mutta tänään keksin sen! Otan kaksi takkia. Toinen on sininen jakkumaisempi takki, jossa on iso, kaunis, muuntuva kaulus. Toinen on reilunletkeä farkkutakki. Kaksi takkia - joita voi käyttää päällekkäin! Kummatkin ovat sinisiä, eli passaa ihan hyvin. Kaulus näyttää tietyllä asettelulla hieman hupparille, ja kautta maailman sivuhan on hupparia pidetty farkkutakin alla. Jes - näin se menee:

A. Kylmällä kelillä takit päällekkäin. Hyvä.

B. Hienommissa kohteissa sinisellä takilla, toimii kiinni ja auki.

C. Letkeämmissä kohteissa farkkutakilla, toimii kiinni ja auki. Samaten silloin, kun pitää liikkua maastossa - tai maastoutua, kun ei saa näyttää liian rikkaalle matkalaiselle vaan pääsee luikkimaan huomaamatta pimeillä kujilla.. Nooot!

Se huono puoli on omassa habituksessa, että en voi Rivieran huudeilla liikkua huomaamattomasti. Eritoten nuorempana oli varsin nihkeää hommaa. Ikä on onneksi tässä asiassa tehnyt tehtävänsä.

Tosin, hmm.

*Monacossa pystyy liikkumaan ihan hyvin, siellä on porukkaa joka lähtöön
*Espanjassa on niin paljon turisteja, meikä on ihan tavis siellä - eikä siellä tuijoteta, jibii
*Marseillessa ei onneksi tällä kertaa tarvitse yksin palloilla, mutta siellä Ei sulaudu joukkoon.

*Roomassa on varmaan populaa ihan tarpeeksi, että meikä ei ole ykköskohteena. Kaveri varoittti että siellä yritetään petkuttaa joka käänteessä, hmm. Päätin että kierrän sisäänheittäjät ja huutelijat kaukaa ja koitan olla nenä nyrpyllä niin kuin tietäisin mihin olisin menossa. Kaikki epätoivoisimmat kartan tihrustukset suoritetaan kahvilan rauhaisassa nurkkapöydässä, ei yleisisssä risteyksissä.
Sounds like a plan.

Multahan ei ole vielä ikinä (kopkop) pöllitty mitään. Oi niitäkin aikoja, kun kaksi englantilaista leidiä Ateenassa toimitti, että heiltä oli noin vain keskellä päivää viety lompakko. Kappas, kun se oli majaillut apposen ammollaan lötköttävän jättikäsilaukun päällä.

Pitää antaa vastusta varkaillekin, näistä leideistä ei ollut siihen. Mutta heillä oli varmasti hyvät vakuutukset.

Homma etenee!


***