Jopas tänään järjestelytti.
Päivällinen siistailu jatkui pihapiirissä.
Otin hieman puutarhatuoleja esiin,
pyyhin ikkunalautoja,
pesin puuritilät.
Asettelin puuritilät paikoilleen.
Kohtasin jopa varaston roinat. Ajattelin ensin, että voin käydä vähäsen kurkkaamassa, hmm. Ihan fiilistelypohjalta. Sitten huomasin, että olin säilyttänyt kerroskattilan pahvilaatikon. Ja monojen pahvilaatikon. Ei näin!
Ei puhettakaan, että enää käyttäisin laatikoita uudestaan - riippumatta siitä muuttaisimmeko enää ikinä.
Ja mikä onkaan tuo ikivanha matkalaukku, jonka kanssa on koluttu Ranskat ja Tansaniat. Avasin sen ja hämmästyin, kun bongasin yhden ruskean nahkalaukun sen sisältä. Vuodet varastossa eivät todellakaan olleet tehneet sille hyvää, mutta otin sen kuitenkin nyt ulos tuulettumaan.
Huomasin, että sisäilmaan sairastuminen on todella tehnyt hyvää sisäiselle tavaroiden hamstraajalleni. En kerta kaikkiaan voi enää käyttää esimerkiksi yhden pienemmän atk-tuolin selkänojaa, jonka löysin varastosta. Eikä siinä ollut edes homepilkkuja - mutta - parempi pelata varman päälle.
Muutama muovinen kukkapurkkikin sai kiidätyksen manan majoille. Mietin vakavasti, säilytänkö kaikki, hmm, satakunta (karkea arvio) kukkapurkkia ja vänkslään niiden kanssa vuodesta toiseen.. Vai otanko ja lahjoitan ne jonnekin ja ostan jämptin sarjan isoja hienoja kukkaruukkuja. Laatu korvaisi määrän? Hmm.
Punkkeja on pyörinyt siellä sun täällä, joten kaikki purkit pitäisi pestä huolellisesti. Eipä ole tullut sitä niin tarkasti tehtyä, kuin ehkä pitäisi. Onko karua ongelmien välttelyä laittaa kiertoon hirmusatsi ruukkuja? Toisaalta, osa niistä on dyykattu yli 10 vuotta sitten, osa on rikki, osa on sellaisia joita tupsahtelee joka vuosi jostain.. Kun yleensä kuitenkin tulee hankittua puutarhoiltakin kukkia / ruukkuja.
Ehkä voisin edes koota kaikki ruukut yhteen ja tuijottaa niitä vaativasti? Säästää ja pestä parhaat ja yhteensopivimmat (minäkin, kuitenkin!) ja harkita loppujen kohdalta tilannetta laadunkin mukaan. Jos ne ovat ihan mitä sattuu, laittaa mäkeen - mutta jos niissä on potentiaalia, lahjoitukseen. Puuh.
Ongelmahan on sekin, että isoimmissa ruukuissa tulee pyöriteltyä ikivanhoja multia - mikä ei auta pöpö-/härmä-jne ongelmaan tietenkään. Hmm.
Pitää miettiä! Riippuu vähän siitäkin, tuleeko hyvä fiilis ja hetki järjestellä. Tänään se iski ja se oli huisia. Varastosta siirtyi jonkin verran jo vähintään kertaalleen kiertänyttä, vanhaa tavaraa pois.. Sen oli aika mennä, eikä sitä olisi enää voinut kierrättää. Tunnen itseni ja tiedän, että moni heittää tavaraa paljon suruttomammin pois. Terveyden nimissä homma on viimein minullekin helpompaa.
Ruskokin kutsuu joku päivä - myös elektroniikkajätettä on jälleen kertynyt.
Kyllä se tästä. Olisipa kirjaimellisesti Siistiä - jos kierrätys- ja siivousintoni jatkuisi tällä tolalla. On muutamia hyllyjä, joiden sisällölle en ole vuosiin jaksanut suoda ajatustakaan. Nyt olen uskaltautunut kurkkimaan niitä sillä silmällä ja pidän niitä oikein lupaavina kohteina.
Kaikkea sitä!
Mutta huomenna lähdetään mökkeilemään ja kaupungin touhut unohtuvat hetkeksi.
Aurinkoa ja iloa!
***
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siivous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siivous. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 5. huhtikuuta 2015
Siistiä 2015 - vol 7
Liityin sururyhmään.
Kokoonnuimme ensimmäisen kerran perjantaina ja se perjantai olikin pitkä monella tapaa.
Puhuimme ja itkimme neljä tuntia, jaoimme elämämme kipeimmät menetyksen hetket.
Voimaannuimme.
Ehkä eheydyimme hieman.
***
Eilen oli lankalauantai ja siivoiltiin. Hyvä perussiivous.
Tänään aamulla heräsin.
Päätin käydä pari paperisäläkoria läpi, tein sen.
Kävin vielä yhden paperilaatikollisen läpi, löysin vanhan päiväkirjan.
Hauskoja ja jotenkin liikuttavia tekstejä yläasteajalta.
Viimeinen laatikko, johon tartuin - oli suurimman surun laatikko.
Keltaisen lipaston ylin laatikko.
Suurin ja kaunein haave, mikä ei saanut toteutua,
piti majaansa tuossa laatikossa.
Tänään minua ei pelottanut avata laatikkoa.
Haaveista suurin ja haurain syntyi vuonna 2012 - ja kuoli samana vuonna.
Niin pienenä,
niin
kallisarvoisena,
niin totena,
niin
täyttymättömänä.
Hellin, mutta varmoin käsin katsoin läpi papereita ja lajittelin niitä paperinkeräykseen.
En kaikkia, mutta suuren osan kuitenkin.
***
Pikkuhiljaa
alkaa
tuntua
siltä,
että
elämässä
on
aika jatkaa
eteenpäin.
***
Kokoonnuimme ensimmäisen kerran perjantaina ja se perjantai olikin pitkä monella tapaa.
Puhuimme ja itkimme neljä tuntia, jaoimme elämämme kipeimmät menetyksen hetket.
Voimaannuimme.
Ehkä eheydyimme hieman.
***
Eilen oli lankalauantai ja siivoiltiin. Hyvä perussiivous.
Tänään aamulla heräsin.
Päätin käydä pari paperisäläkoria läpi, tein sen.
Kävin vielä yhden paperilaatikollisen läpi, löysin vanhan päiväkirjan.
Hauskoja ja jotenkin liikuttavia tekstejä yläasteajalta.
Viimeinen laatikko, johon tartuin - oli suurimman surun laatikko.
Keltaisen lipaston ylin laatikko.
Suurin ja kaunein haave, mikä ei saanut toteutua,
piti majaansa tuossa laatikossa.
Tänään minua ei pelottanut avata laatikkoa.
Haaveista suurin ja haurain syntyi vuonna 2012 - ja kuoli samana vuonna.
Niin pienenä,
niin
kallisarvoisena,
niin totena,
niin
täyttymättömänä.
Hellin, mutta varmoin käsin katsoin läpi papereita ja lajittelin niitä paperinkeräykseen.
En kaikkia, mutta suuren osan kuitenkin.
***
Pikkuhiljaa
alkaa
tuntua
siltä,
että
elämässä
on
aika jatkaa
eteenpäin.
***
torstai 2. huhtikuuta 2015
Siistiä 2015 - vol 6
Oli tänään vapaapäivä,
tosin yksi palaveri aamulla ja iltapäivällä yhden laskun kirjoittelu.
Kävin myös kaupungilla ruokaostoksilla ja suutarilla.
Seppälä lopettaa, ostin euron hintaisia pipoja ja huiveja muutaman - ajatuksella että niillä aloitetaan uusi kausi syksyllä. Odottavat jo jemmassa.
En tiedä mistä se lähti, mutta olin juuri päivitellyt kaverille että eipä tullut talvella juuri kaappeja siivoiltua. Niin kappas - yhtäkkiä, täysin varoittamatta aloin järjestelmällisesti putsaamaan
a) tee- ja kahvikaapin ja
b) yhden kuiva-ainekaapin.
Ja jopas siellä paikat raikastuivat! Vanhoja mausteita ja teeaineksia lähti mäkeen, sekä vanhoja vitamiinitablettien (jopa tyhjiä) purkkeja. Hmm. Muutama maustepussukka oli selvästi jo viiden vuoden takaisessa muutossa "jatkoajalla" - nyt oli lopullisten hyvästijättöjen aika.
Jotenkin kipristelee korvan takana, josko siivoaisin kolmannenkin kaapin?
Käsittämätöntä!
Voiko tämä tapahtua?
Mitä tämä kaikki tarkoittaa?
Kevättä.
Pitää näemmä takoa, kun rauta on kuumaa - ja energiaa lisäävää suklaatakin vielä riittää!
Just do it!
Now!
Yeah!
***
Ps. Viimeisen kuiva-ainekaapin siistaukseen (oli siivottu ehkä puoli vuotta sitten viimeksi) meni 12 minuuttia. Ei kauan!
Suunnitteluhommat näemmä kestävät, hmm. Suunnittelun aika oli 21600-kertainen verrattuna siivouksen kestoaikaan. Vaikuttava lukema!
Mitä tästä opimme?
Suunnitelmista tekoihin - ainakin keväällä ja kesällä.
***
tosin yksi palaveri aamulla ja iltapäivällä yhden laskun kirjoittelu.
Kävin myös kaupungilla ruokaostoksilla ja suutarilla.
Seppälä lopettaa, ostin euron hintaisia pipoja ja huiveja muutaman - ajatuksella että niillä aloitetaan uusi kausi syksyllä. Odottavat jo jemmassa.
En tiedä mistä se lähti, mutta olin juuri päivitellyt kaverille että eipä tullut talvella juuri kaappeja siivoiltua. Niin kappas - yhtäkkiä, täysin varoittamatta aloin järjestelmällisesti putsaamaan
a) tee- ja kahvikaapin ja
b) yhden kuiva-ainekaapin.
Ja jopas siellä paikat raikastuivat! Vanhoja mausteita ja teeaineksia lähti mäkeen, sekä vanhoja vitamiinitablettien (jopa tyhjiä) purkkeja. Hmm. Muutama maustepussukka oli selvästi jo viiden vuoden takaisessa muutossa "jatkoajalla" - nyt oli lopullisten hyvästijättöjen aika.
Jotenkin kipristelee korvan takana, josko siivoaisin kolmannenkin kaapin?
Käsittämätöntä!
Voiko tämä tapahtua?
Mitä tämä kaikki tarkoittaa?
Kevättä.
Pitää näemmä takoa, kun rauta on kuumaa - ja energiaa lisäävää suklaatakin vielä riittää!
Just do it!
Now!
Yeah!
***
Ps. Viimeisen kuiva-ainekaapin siistaukseen (oli siivottu ehkä puoli vuotta sitten viimeksi) meni 12 minuuttia. Ei kauan!
Suunnitteluhommat näemmä kestävät, hmm. Suunnittelun aika oli 21600-kertainen verrattuna siivouksen kestoaikaan. Vaikuttava lukema!
Mitä tästä opimme?
Suunnitelmista tekoihin - ainakin keväällä ja kesällä.
***
keskiviikko 4. maaliskuuta 2015
Siistiä 2015 - vol 5
Nonni.
Tutkailin muutamia aiempia kirjoituksia ja kyllähän tämä nii-iiiin näyttää maanis-depressiivisen päiväkirjalle. Mutta ehei, ihan terveitä tässä ollaan, näin uskoisin. Toinen juttu on kuitenkin se, että kaamos ja kevät raatelevat sielua kappaleiksi - kiskoen sitä eri suuntiin. Huh!
Mutta kyllä tuo aurinko nyt saa luvan alkaa jyrätä kaamoksen nurin, viimeistään loppuviikolle on pilkahduksia näköpiirissä! Valoa pitkän tunnelin päässä. Jes.
Siis.
On ollut aikaa viettää laatuaikaa itsensä kanssa. Ja saako sitä silloin aikaiseksi mitään laadukasta? No ei! Vain satunnaista kitinää yksinäisyydestä.
Voi elämä! Ja tämänkin naisen "kaverilistalla" pyörii haitoilla satoja tyyppejä, on se kumma jos pitää seuranpuutteesta kärsiä.
Tänään sitten yksi kamu kyseli seuraa sushille - ja minähän ampaisin kuin sika limppuun, kun justiinsa eilen olin moisella ehdotuksella vokotellut paria kaveria.. Toinen oli jo sopinut sushitreffit toiselle puolelle maata ja toinen ruokatreffit eri paikkaan. Ihmiset ovat liikkeellä näinä viikkoina, hyvä niin.
Mutta siis - kyllä! Pääsin sushille hyvässä seurassa, istuttiin, syötiin ja raatattiin hartaasti. Olipa ihanaa ja herkullista. Ja sitten! Tartuin itseäni niskasta kiinni ja raahasin olemukseni lempikahvilaani, jossa latasin eteeni tuplaespresson ja vinon pinon muoti- ja sisustuslehtiä.
Selvä! 1970-luku, nahka, denim tulee jälleen!
Sisustuksessa mintunvihreä on iskenyt mulle silmää jo vuosia, mutta kun tuli hankittua tuota vaaleanvihreää keittiöön, hmm.
Ehkä makkariin tai olkkariin?
Tai tietsikkahuoneeseen?
Hmm, sen värimaailmahan on täysin hakusalla, eli siinä olisi tabula rasaa kerrakseen.
Asiaan!
*Laitoin olkkariin kaksi uutta tyynynpäällistä - hienot. Kiitos Kuortaneen täti!
*Pyyhin pölyjä - ilmankos aivastuttaa.
*Keksin mihin voisi laittaa koukkuja (tarramallia) repuille ja laukuille.
*Pyykkäsin.
*Lajittelin vaatteita.
*Sovitin yhtä kasarijakkua, mummin perintöä. (Sunnuntain naisten päivän vastaanotolle?)
Hmm.
Mitäs muuta?
*Siistin.
*Järjestin.
Siirsin yhden vihreähkön taulun mun lasipullokokoelman taakse, nyt värit tulevat hauskasti tuplana. Siirsin muutamia kuivakukkia eri paikkaan. (Omistan kolme hienoa kuivakukkaa, en sentään lyhteellisiä.)
Kauheen raikas olo, kannatti höystää itsensä kahvilla sisustus- ja muotivimmaan ja kiitää sitten täyttä päätä kotiin toteuttamaan. Ihan mahtavaa, hain ikään kuin vauhtia kaupungilta.
Aamupäivällä pitkään jurranneita työkuvioitakin lompsahteli pienimuotoisesti eteenpäin,
se
on
alku
sekin.
Kuten mummi ja ukki sanoivat nukkumaan mennessään - sanon jo hieman etukäteen:
Kiitos tästä päivästä.
Summa summarum:
Nauti tästä päivästä,
sitä ei ole huomenna.
***
Tutkailin muutamia aiempia kirjoituksia ja kyllähän tämä nii-iiiin näyttää maanis-depressiivisen päiväkirjalle. Mutta ehei, ihan terveitä tässä ollaan, näin uskoisin. Toinen juttu on kuitenkin se, että kaamos ja kevät raatelevat sielua kappaleiksi - kiskoen sitä eri suuntiin. Huh!
Mutta kyllä tuo aurinko nyt saa luvan alkaa jyrätä kaamoksen nurin, viimeistään loppuviikolle on pilkahduksia näköpiirissä! Valoa pitkän tunnelin päässä. Jes.
Siis.
On ollut aikaa viettää laatuaikaa itsensä kanssa. Ja saako sitä silloin aikaiseksi mitään laadukasta? No ei! Vain satunnaista kitinää yksinäisyydestä.
Voi elämä! Ja tämänkin naisen "kaverilistalla" pyörii haitoilla satoja tyyppejä, on se kumma jos pitää seuranpuutteesta kärsiä.
Tänään sitten yksi kamu kyseli seuraa sushille - ja minähän ampaisin kuin sika limppuun, kun justiinsa eilen olin moisella ehdotuksella vokotellut paria kaveria.. Toinen oli jo sopinut sushitreffit toiselle puolelle maata ja toinen ruokatreffit eri paikkaan. Ihmiset ovat liikkeellä näinä viikkoina, hyvä niin.
Mutta siis - kyllä! Pääsin sushille hyvässä seurassa, istuttiin, syötiin ja raatattiin hartaasti. Olipa ihanaa ja herkullista. Ja sitten! Tartuin itseäni niskasta kiinni ja raahasin olemukseni lempikahvilaani, jossa latasin eteeni tuplaespresson ja vinon pinon muoti- ja sisustuslehtiä.
Selvä! 1970-luku, nahka, denim tulee jälleen!
Sisustuksessa mintunvihreä on iskenyt mulle silmää jo vuosia, mutta kun tuli hankittua tuota vaaleanvihreää keittiöön, hmm.
Ehkä makkariin tai olkkariin?
Tai tietsikkahuoneeseen?
Hmm, sen värimaailmahan on täysin hakusalla, eli siinä olisi tabula rasaa kerrakseen.
Asiaan!
*Laitoin olkkariin kaksi uutta tyynynpäällistä - hienot. Kiitos Kuortaneen täti!
*Pyyhin pölyjä - ilmankos aivastuttaa.
*Keksin mihin voisi laittaa koukkuja (tarramallia) repuille ja laukuille.
*Pyykkäsin.
*Lajittelin vaatteita.
*Sovitin yhtä kasarijakkua, mummin perintöä. (Sunnuntain naisten päivän vastaanotolle?)
Hmm.
Mitäs muuta?
*Siistin.
*Järjestin.
Siirsin yhden vihreähkön taulun mun lasipullokokoelman taakse, nyt värit tulevat hauskasti tuplana. Siirsin muutamia kuivakukkia eri paikkaan. (Omistan kolme hienoa kuivakukkaa, en sentään lyhteellisiä.)
Kauheen raikas olo, kannatti höystää itsensä kahvilla sisustus- ja muotivimmaan ja kiitää sitten täyttä päätä kotiin toteuttamaan. Ihan mahtavaa, hain ikään kuin vauhtia kaupungilta.
Aamupäivällä pitkään jurranneita työkuvioitakin lompsahteli pienimuotoisesti eteenpäin,
se
on
alku
sekin.
Kuten mummi ja ukki sanoivat nukkumaan mennessään - sanon jo hieman etukäteen:
Kiitos tästä päivästä.
Summa summarum:
Nauti tästä päivästä,
sitä ei ole huomenna.
***
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Nyt on kevät!
Ja pihalla sataa vettä.
Aika järisyttävää, kun on sentään maaliskuun alku, mutta..
Minä en juuri nyt jaksa piitata huonosta kelistä, sillä maaliskuu on käynnistynyt mainioissa merkeissä.
Helsingin jälkeen kotikonnut tuntuivat hetken tunkkaisille ja olen toden teolla joutunut ruoskimaan itsestäni velvoitteet kuntoon.. Mutta eilen..
Eilen alkoi maaliskuu!
Kevät!
Ja aurinko paistoi riemukkaasti niin, että
koko olohuone häikäistyi!
Siniset helmihyasintit ja
keltaiset, punaviiruiset tulppaanit kylpivät valossa!
Ooh!
Kaveri järjesti eilen päiväjoogan, mikä ihastuttava aloitus ensimmäiselle kevätkuukaudelle. Sitten tulin kotiin, söin ja otin pienet päikkärit olkkarissa:
sohva oli auringon paisteessa kuin kultainen syli.
Kävin pienen kävelyn, keräämässä koivunoksia ja katsomassa yhtä taloa. Oli outo, sokkeloinen
= taas olen tyytyväinen omaan.
Eli kannatti käydä!
Tänään - kävelin keskustaan palaveriin, meinasin myöhästyä kun piti pysähtyä kuuntelemaan niin ihanasti laulavia pikkulintuja!
Kun palasin kotiin, söin ja jostain kevään ytimestä virtasi ihana energia.. Kappas, sukelsin vaatekaapin kimppuun ja laitoin hösseliksi! Poistoon lähti oikopäätä kassillinen kampetta - ja niitä ei sitten pähkäillä, onko selvä?
OK!
Pesuun meni urheilukalsareita ja muuta kevään ulkoilukampetta, hyvä. Sovitin yksiä, uusia ns. tavoitehousuja - ei vielä.
Siistailin hyllyjä - mahtavaa.
Tässä on joku logiikka!
Pystyn tähän!
Tavarasta ja vaatteista luopuminen on tosi raskasta, välillä menee kuukausia ettei puhettakaan, että pystyisin moiseen. Nyt jos koskaan olisi tärkeää saada vaatekaappeihin kunnon systeemit, joten toden teolla taon itseäni olalle.
You Can do it! Yes!
Kevättä kohti!
***
Aika järisyttävää, kun on sentään maaliskuun alku, mutta..
Minä en juuri nyt jaksa piitata huonosta kelistä, sillä maaliskuu on käynnistynyt mainioissa merkeissä.
Helsingin jälkeen kotikonnut tuntuivat hetken tunkkaisille ja olen toden teolla joutunut ruoskimaan itsestäni velvoitteet kuntoon.. Mutta eilen..
Eilen alkoi maaliskuu!
Kevät!
Ja aurinko paistoi riemukkaasti niin, että
koko olohuone häikäistyi!
Siniset helmihyasintit ja
keltaiset, punaviiruiset tulppaanit kylpivät valossa!
Ooh!
Kaveri järjesti eilen päiväjoogan, mikä ihastuttava aloitus ensimmäiselle kevätkuukaudelle. Sitten tulin kotiin, söin ja otin pienet päikkärit olkkarissa:
sohva oli auringon paisteessa kuin kultainen syli.
Kävin pienen kävelyn, keräämässä koivunoksia ja katsomassa yhtä taloa. Oli outo, sokkeloinen
= taas olen tyytyväinen omaan.
Eli kannatti käydä!
Tänään - kävelin keskustaan palaveriin, meinasin myöhästyä kun piti pysähtyä kuuntelemaan niin ihanasti laulavia pikkulintuja!
Kun palasin kotiin, söin ja jostain kevään ytimestä virtasi ihana energia.. Kappas, sukelsin vaatekaapin kimppuun ja laitoin hösseliksi! Poistoon lähti oikopäätä kassillinen kampetta - ja niitä ei sitten pähkäillä, onko selvä?
OK!
Pesuun meni urheilukalsareita ja muuta kevään ulkoilukampetta, hyvä. Sovitin yksiä, uusia ns. tavoitehousuja - ei vielä.
Siistailin hyllyjä - mahtavaa.
Tässä on joku logiikka!
Pystyn tähän!
Tavarasta ja vaatteista luopuminen on tosi raskasta, välillä menee kuukausia ettei puhettakaan, että pystyisin moiseen. Nyt jos koskaan olisi tärkeää saada vaatekaappeihin kunnon systeemit, joten toden teolla taon itseäni olalle.
You Can do it! Yes!
Kevättä kohti!
***
perjantai 30. tammikuuta 2015
Notta mitäs! Landelle!
Lähden maalle viikonlopuksi, tarkalleen sanottuna - klo 13.30.
Saan silloin auton.
Mahtavaa.
Ajokelit ei oikein hemmottele, näköpiirissä ennätyksellistä lumipöpperöä, lisäksi näille päiville on luvattu puoli metriä lisää lunta. Pitää ajella hissukseen.
On jotenkin nautinnollinen ajatus lähteä maalle - takana nimittäin ennätyksellisen sosiaalinen seminaariviikko. Lahdesta asti piti ottaa vauhtia ja loppuviikko jatkui samoissa kahinoissa. Perjantain sain kuitenkin rauhoitettua ja aamupäivä onkin mennyt SuomiLoven, imuroinnin ja linssien keittelyn merkeissä. Avasin tietsikan vasta nyt! No, jos oisin avannut aiemmin, ois varmaan em. touhuista tipahtanut kevyesti enemmistö pois. Nyt olen tyytyväinen!
Hieman hämmentävää ajatella, että lähestulkoon "palkitsen" itseni pienellä nettisessiolla. Hmm. Addiktoituneen elämää? Mutta addiktiosta ei saa enää sitä mielihyvää, mistä addiktio on alunperin tullut - vai miten se meni? Ehkä olen enempi "koukussa" kuin "addiktoitunut".
Nyt on ainakin / kuitenkin hyvä fiilis siitä, että ensisijaisesti kirjoitan blogia ja toissijaisesti hoidan muut someilut jne.
Eniten olen koukussa Facebookiin ja yleiseen kännykän räpläilyyn. Siksi olikin hyvä julistaa, että vetäydyn epäsosiaalisuuteen viikonloppuna, eihän sellaisen ilmoituksen jälkeen kehtaa kellua koko viikonvaihdetta Facebookin virrassa. Olen kyllä tsekkaillut Facebookia, hieman erilainen stalkkerimeininki kun lukasee jutut, muttei itse ole aktiivinen. Sen huomaan, että tyydytystä itselle tuo nimenomaan se oma "osallistuminen". Hmm.
No, kävin sitten spurtin jo Twitterissäkin. Siellä ihmiset lähtee keskusteluun milloin mistäkin, tänään mentiin mm. slaavikyykyllä ja intialaisilla ravintoloilla.. Ihan hauskaa.
Kohta neljä vuotta Twitteriä takoneena voin todeta, etten jää siihen koukkuun.
Olisi se varmaan jo tapahtunut.
Niin sinne maalle! En ota hirveästi härpäkkeitä mukaan.
Haluan -
o - l e e n - t u - a .
Tämä oli hauska sana jonka bongasin taannoin junassa matkustaneelta, joka oli vasta takkia laittamassa kun konnari jo yhytti.
Totesi sitten:
"Kun ei tässä oikein kerennyt vielä oleentua."
Pidän huolen, että ehdin oleentua viikonloppuna maalla.
Pidä sinäkin huoli siitä - ja itsestäsi!
***
Saan silloin auton.
Mahtavaa.
Ajokelit ei oikein hemmottele, näköpiirissä ennätyksellistä lumipöpperöä, lisäksi näille päiville on luvattu puoli metriä lisää lunta. Pitää ajella hissukseen.
On jotenkin nautinnollinen ajatus lähteä maalle - takana nimittäin ennätyksellisen sosiaalinen seminaariviikko. Lahdesta asti piti ottaa vauhtia ja loppuviikko jatkui samoissa kahinoissa. Perjantain sain kuitenkin rauhoitettua ja aamupäivä onkin mennyt SuomiLoven, imuroinnin ja linssien keittelyn merkeissä. Avasin tietsikan vasta nyt! No, jos oisin avannut aiemmin, ois varmaan em. touhuista tipahtanut kevyesti enemmistö pois. Nyt olen tyytyväinen!
Hieman hämmentävää ajatella, että lähestulkoon "palkitsen" itseni pienellä nettisessiolla. Hmm. Addiktoituneen elämää? Mutta addiktiosta ei saa enää sitä mielihyvää, mistä addiktio on alunperin tullut - vai miten se meni? Ehkä olen enempi "koukussa" kuin "addiktoitunut".
Nyt on ainakin / kuitenkin hyvä fiilis siitä, että ensisijaisesti kirjoitan blogia ja toissijaisesti hoidan muut someilut jne.
Eniten olen koukussa Facebookiin ja yleiseen kännykän räpläilyyn. Siksi olikin hyvä julistaa, että vetäydyn epäsosiaalisuuteen viikonloppuna, eihän sellaisen ilmoituksen jälkeen kehtaa kellua koko viikonvaihdetta Facebookin virrassa. Olen kyllä tsekkaillut Facebookia, hieman erilainen stalkkerimeininki kun lukasee jutut, muttei itse ole aktiivinen. Sen huomaan, että tyydytystä itselle tuo nimenomaan se oma "osallistuminen". Hmm.
No, kävin sitten spurtin jo Twitterissäkin. Siellä ihmiset lähtee keskusteluun milloin mistäkin, tänään mentiin mm. slaavikyykyllä ja intialaisilla ravintoloilla.. Ihan hauskaa.
Kohta neljä vuotta Twitteriä takoneena voin todeta, etten jää siihen koukkuun.
Olisi se varmaan jo tapahtunut.
Niin sinne maalle! En ota hirveästi härpäkkeitä mukaan.
Haluan -
o - l e e n - t u - a .
Tämä oli hauska sana jonka bongasin taannoin junassa matkustaneelta, joka oli vasta takkia laittamassa kun konnari jo yhytti.
Totesi sitten:
"Kun ei tässä oikein kerennyt vielä oleentua."
Pidän huolen, että ehdin oleentua viikonloppuna maalla.
Pidä sinäkin huoli siitä - ja itsestäsi!
***
sunnuntai 11. tammikuuta 2015
Siistiä 2015 - vol 4
Nyt se alkoi!
Niin mikä?
Aktiivinen, monipuolinen ja kiinnostava toiminnan vuosi 2015!
Olihan tässä jo lomailua kyllikseen. Joululoma maalla oli aivan ihana, jatkuen rennolla elämällä kotopuolessa. Kun touhujen piti käynnistyä laajemmin, onnistuin yhyttämään itselleni miniflunssan. Tämä viikko on siis mennyt enimmäkseen rauhallisesti. Tietyt velvoitteet on hoidettu ja niistä sekä niihin liittyvistä ihmisistä on kyllä saatu myös energiaa. Kiitos siitä.
Mutta eilen!
Ystävä kyseli kaupungille ja singahdin matkaan toivotulla vauhdilla, viimeinen suppilovahveron jalka hampaan välissä jauhautuen. Käytiin kahvilla, ostin huulipunaa, chillailtiin ja hengailtiin.
Ihana iltapäivä! Tämä järisyttävä aktiivisuuspiikki piristi, mutta myös lamautti loppupäiväksi.
Mutta tänään.
Heräsin ja kristallinkirkkaana ajatuksena mielessäni oli jo pitempään hautunut takaterassin siistaus. Lakaisin lumet, järjestelin, kopsutin pöytäliinan. Tein lumitöitä takapihalla: mattoteline näkyy jälleen kokonaan. Veikkaan, että kohtapuoleen tulee kauniita, aurinkoisia, tyyniä pakkaskelejä mitkä tarkoittavat vimmattuja tuuletussessioita.
Jes!
Hyvän perussiivouksen ansiosta ihan vielä ei tarvitse ryhtyä mittaviin perussiivoustoimenpiteisiin, mutta katson josko käytetyistä tekstiileistä löytyisi joku soppeli palanen, jolla voisi vetää lattiapinnat nihkeällä. Olen koittanut ruokkia tätä yllättäen herännyttä aktiivisuutta runsaalla kofeiinilla, jotta toiminnallinen runsauden sarvi ei tyrehtyisi alkuunsa.
Nyt on kuitenkin sopiva väliaika julistaa päivän uroteot!
Niin se lista - moment.
Tänään:
*Peruslumityöt sekä mattotelineen paljastus ja polun lapiointi (pääsee laittamaan tuuletettavat mattotelineelle takapihatossuilla)
*Takaterassin järjestely ja siistintä -> kamaa kiertoon
*Oivallus - etupihalla yksi ylimääräinen lyhty -> siirto takapihalle
(jonne voisi hankkia lisääkin lyhtyjä..?)
*Peruskeittiöhommia, kokkausta, pyykkihuoltoa
*Vaatehuollon suunnittelua (uusia laatikkojuttuja!)
Aiemmin:
*Talviverhon silitys ja vaihto makkariin
*Uusien tyynyliinojen silitys
*Sohvatyynyjen päällisten pesu
*Yhden paperipinon siirto keittiön pöydältä (kiitos vieraat), lajittelua odotellessa..!
*Paperitähden hankinta ja virittely keittiöön - kaunis!
*Kahden ison aikakaus/sanomalehtipinon lajittelu
-> Unelmien koti -aarrekartan teko
*Keittiön tasojen järjestely ja puhdistus
*Jääkaapista pois puolityhjät purkit
*Artikkelien läpikäynti ja lajittelu, vielä hieman kesken!
-> luokkina työt, vapaaehtoistyöt ja muut (verkostot, entiset työt, jutut ystävistä jne.)
-> tätä on jatkettu, vieläkin hieman kesken!
*Vanhojen työpaperien lajittelu, viimein!
*Sekä perussiivous 3.1.2015
-> sisältäen pientä perusjärjestelyä pölyjen pyyhinnän yhteydessä
-> iäisyyksiä säilyteltyjen kahvipussien vienti ulkovarastoon..!
Homma etenee!
Aktiivista alkuvuotta!
***
Niin mikä?
Aktiivinen, monipuolinen ja kiinnostava toiminnan vuosi 2015!
Olihan tässä jo lomailua kyllikseen. Joululoma maalla oli aivan ihana, jatkuen rennolla elämällä kotopuolessa. Kun touhujen piti käynnistyä laajemmin, onnistuin yhyttämään itselleni miniflunssan. Tämä viikko on siis mennyt enimmäkseen rauhallisesti. Tietyt velvoitteet on hoidettu ja niistä sekä niihin liittyvistä ihmisistä on kyllä saatu myös energiaa. Kiitos siitä.
Mutta eilen!
Ystävä kyseli kaupungille ja singahdin matkaan toivotulla vauhdilla, viimeinen suppilovahveron jalka hampaan välissä jauhautuen. Käytiin kahvilla, ostin huulipunaa, chillailtiin ja hengailtiin.
Ihana iltapäivä! Tämä järisyttävä aktiivisuuspiikki piristi, mutta myös lamautti loppupäiväksi.
Mutta tänään.
Heräsin ja kristallinkirkkaana ajatuksena mielessäni oli jo pitempään hautunut takaterassin siistaus. Lakaisin lumet, järjestelin, kopsutin pöytäliinan. Tein lumitöitä takapihalla: mattoteline näkyy jälleen kokonaan. Veikkaan, että kohtapuoleen tulee kauniita, aurinkoisia, tyyniä pakkaskelejä mitkä tarkoittavat vimmattuja tuuletussessioita.
Jes!
Hyvän perussiivouksen ansiosta ihan vielä ei tarvitse ryhtyä mittaviin perussiivoustoimenpiteisiin, mutta katson josko käytetyistä tekstiileistä löytyisi joku soppeli palanen, jolla voisi vetää lattiapinnat nihkeällä. Olen koittanut ruokkia tätä yllättäen herännyttä aktiivisuutta runsaalla kofeiinilla, jotta toiminnallinen runsauden sarvi ei tyrehtyisi alkuunsa.
Nyt on kuitenkin sopiva väliaika julistaa päivän uroteot!
Niin se lista - moment.
Tänään:
*Peruslumityöt sekä mattotelineen paljastus ja polun lapiointi (pääsee laittamaan tuuletettavat mattotelineelle takapihatossuilla)
*Takaterassin järjestely ja siistintä -> kamaa kiertoon
*Oivallus - etupihalla yksi ylimääräinen lyhty -> siirto takapihalle
(jonne voisi hankkia lisääkin lyhtyjä..?)
*Peruskeittiöhommia, kokkausta, pyykkihuoltoa
*Vaatehuollon suunnittelua (uusia laatikkojuttuja!)
Aiemmin:
*Talviverhon silitys ja vaihto makkariin
*Uusien tyynyliinojen silitys
*Sohvatyynyjen päällisten pesu
*Yhden paperipinon siirto keittiön pöydältä (kiitos vieraat), lajittelua odotellessa..!
*Paperitähden hankinta ja virittely keittiöön - kaunis!
*Kahden ison aikakaus/sanomalehtipinon lajittelu
-> Unelmien koti -aarrekartan teko
*Keittiön tasojen järjestely ja puhdistus
*Jääkaapista pois puolityhjät purkit
*Artikkelien läpikäynti ja lajittelu, vielä hieman kesken!
-> luokkina työt, vapaaehtoistyöt ja muut (verkostot, entiset työt, jutut ystävistä jne.)
-> tätä on jatkettu, vieläkin hieman kesken!
*Vanhojen työpaperien lajittelu, viimein!
*Sekä perussiivous 3.1.2015
-> sisältäen pientä perusjärjestelyä pölyjen pyyhinnän yhteydessä
-> iäisyyksiä säilyteltyjen kahvipussien vienti ulkovarastoon..!
Homma etenee!
Aktiivista alkuvuotta!
***
Tunnisteet:
aktiivisuus,
loma,
lumityöt,
lyhty,
siistiä,
siivous,
tuuletus,
työt,
uroteko,
vaatehuolto
tiistai 6. tammikuuta 2015
Siistiä 2015 - vol 3
Tsadaa!
Kansankiihottaja vauhdissa - koitan nimittäin lietsoa itseäni jatkamaan kodin entrausta, vaikka arkitouhut alkavatkin. Kyllä sitä aikaa on siihen, mitä haluaa tehdä. Kieltämättä tavara- ja vaateläjät on helppo ignoorata kun mielekkäämpää tekemistä...
Olisiko niin, että vasta tarpeeksi tylsässä elämässä paperien järjestelystä saa kiksejä?
Siitä puhuttiin vastikään kotipuolessa, että lähtökohtaisesti pitää olla perussiistiä, että järjestely- / erikoiskohdesiivous onnistuu. Muuten järjestelysiivous on tuskastuttavaa pölypallojen siirtelyä.
Erikseen siis vietetään:
*perussiivouspäivää
*erikoissiivous- / järjestelypäivää
Ja miksipä sen pitäisi olla edes "päivä", olkoon vaikka jokapäiväinen siivous/järjestelyhetki.
Kun kynnys on matalampi ja pienestä tekemisestä tulee tapa, ei pääse kertymään röykkiöitä..
Hmm, sitten jatkossa ainakaan :)
***
Nakkaan jatkossa uusimmat hommat kärkeen.
Päivitetty Der List eli kodin siistintäsessiot!
Tänään:
*Talviverhon silitys ja vaihto makkariin
*Uusien tyynyliinojen silitys
*Sohvatyynyjen päällisten pesu
*Yhden paperipinon siirto keittiön pöydältä (kiitos vieraat), lajittelua odotellessa..!
Eilen:
*Paperitähden hankinta ja virittely keittiöön - kaunis!
Aiemmin:
*Kahden ison aikakaus/sanomalehtipinon lajittelu
-> Unelmien koti -aarrekartan teko
*Keittiön tasojen järjestely ja puhdistus
*Jääkaapista pois puolityhjät purkit
*Artikkelien läpikäynti ja lajittelu, vielä hieman kesken!
-> luokkina työt, vapaaehtoistyöt ja muut (verkostot, entiset työt, jutut ystävistä jne.)
*Vanhojen työpaperien lajittelu, viimein!
*Sekä perussiivous tänään 3.1.2015
-> sisältäen pientä perusjärjestelyä pölyjen pyyhinnän yhteydessä
-> iäisyyksiä säilyteltyjen kahvipussien vienti ulkovarastoon..!
Homma etenee, jes.
Tsemppiä alkavaan arkeen -
se on varmaan-loppujen-lopuksi-kuitenkin ihmisen parasta aikaa!
***
Kansankiihottaja vauhdissa - koitan nimittäin lietsoa itseäni jatkamaan kodin entrausta, vaikka arkitouhut alkavatkin. Kyllä sitä aikaa on siihen, mitä haluaa tehdä. Kieltämättä tavara- ja vaateläjät on helppo ignoorata kun mielekkäämpää tekemistä...
Olisiko niin, että vasta tarpeeksi tylsässä elämässä paperien järjestelystä saa kiksejä?
Siitä puhuttiin vastikään kotipuolessa, että lähtökohtaisesti pitää olla perussiistiä, että järjestely- / erikoiskohdesiivous onnistuu. Muuten järjestelysiivous on tuskastuttavaa pölypallojen siirtelyä.
Erikseen siis vietetään:
*perussiivouspäivää
*erikoissiivous- / järjestelypäivää
Ja miksipä sen pitäisi olla edes "päivä", olkoon vaikka jokapäiväinen siivous/järjestelyhetki.
Kun kynnys on matalampi ja pienestä tekemisestä tulee tapa, ei pääse kertymään röykkiöitä..
Hmm, sitten jatkossa ainakaan :)
***
Nakkaan jatkossa uusimmat hommat kärkeen.
Päivitetty Der List eli kodin siistintäsessiot!
Tänään:
*Talviverhon silitys ja vaihto makkariin
*Uusien tyynyliinojen silitys
*Sohvatyynyjen päällisten pesu
*Yhden paperipinon siirto keittiön pöydältä (kiitos vieraat), lajittelua odotellessa..!
Eilen:
*Paperitähden hankinta ja virittely keittiöön - kaunis!
Aiemmin:
*Kahden ison aikakaus/sanomalehtipinon lajittelu
-> Unelmien koti -aarrekartan teko
*Keittiön tasojen järjestely ja puhdistus
*Jääkaapista pois puolityhjät purkit
*Artikkelien läpikäynti ja lajittelu, vielä hieman kesken!
-> luokkina työt, vapaaehtoistyöt ja muut (verkostot, entiset työt, jutut ystävistä jne.)
*Vanhojen työpaperien lajittelu, viimein!
*Sekä perussiivous tänään 3.1.2015
-> sisältäen pientä perusjärjestelyä pölyjen pyyhinnän yhteydessä
-> iäisyyksiä säilyteltyjen kahvipussien vienti ulkovarastoon..!
Homma etenee, jes.
Tsemppiä alkavaan arkeen -
se on varmaan-loppujen-lopuksi-kuitenkin ihmisen parasta aikaa!
***
lauantai 3. tammikuuta 2015
Siistiä 2015 - vol 2
News!
Tänään lajiteltu yksi pitkään odottanut paperipino, eräästä aiemmasta työstä.
Teki tiukkaa lajitella! Muutamastakin syystä. En jaksa ruotia, vielä.
Mutta nyt se on tehty.
Eli päivitetty Der List:
*Kahden ison aikakaus/sanomalehtipinon lajittelu
-> Unelmien koti -aarrekartan teko
*Keittiön tasojen järjestely ja puhdistus
*Jääkaapista pois puolityhjät purkit
*Artikkelien läpikäynti ja lajittelu, vielä hieman kesken!
-> luokkina työt, vapaaehtoistyöt ja muut (verkostot, entiset työt, jutut ystävistä jne.)
*Vanhojen työpaperien lajittelu, viimein!
*Sekä perussiivous tänään 3.1.2015
-> sisältäen pientä perusjärjestelyä pölyjen pyyhinnän yhteydessä
Löysin muuten kukkaiset talvivalot, joiden muistin olevan toimimattomat. Ne toimivat sittenkin!
Virittelin ne viirivehkojen pöydälle, josta ne kimmeltelevät varsin viehkosti lehtien lomasta.
Hienoa!
Nyt ollaan oikeilla raiteilla monellakin tapaa.
Onnea ja jaksamista myös sinulle näiden aikojen haasteisiisi!
***
Tänään lajiteltu yksi pitkään odottanut paperipino, eräästä aiemmasta työstä.
Teki tiukkaa lajitella! Muutamastakin syystä. En jaksa ruotia, vielä.
Mutta nyt se on tehty.
Eli päivitetty Der List:
*Kahden ison aikakaus/sanomalehtipinon lajittelu
-> Unelmien koti -aarrekartan teko
*Keittiön tasojen järjestely ja puhdistus
*Jääkaapista pois puolityhjät purkit
*Artikkelien läpikäynti ja lajittelu, vielä hieman kesken!
-> luokkina työt, vapaaehtoistyöt ja muut (verkostot, entiset työt, jutut ystävistä jne.)
*Vanhojen työpaperien lajittelu, viimein!
*Sekä perussiivous tänään 3.1.2015
-> sisältäen pientä perusjärjestelyä pölyjen pyyhinnän yhteydessä
Löysin muuten kukkaiset talvivalot, joiden muistin olevan toimimattomat. Ne toimivat sittenkin!
Virittelin ne viirivehkojen pöydälle, josta ne kimmeltelevät varsin viehkosti lehtien lomasta.
Hienoa!
Nyt ollaan oikeilla raiteilla monellakin tapaa.
Onnea ja jaksamista myös sinulle näiden aikojen haasteisiisi!
***
Siistiä 2015
On tavoitteena siistiä kotia.
Käydä läpi komeroita, tarttua tavaran määrään ja laatuun. Ja ehkä sitten, meilläkin voi joskus alkaa sisustaa. Tosin, veikkaan, että siivous itsessään on parasta sisustamista!
Pakko listata uroteot, kun muisti on niin hatara. Ja lista on ytimekkäämpi ja konkreettisempi!
Vuoden vaihtuessa:
Kahden lehtipinon lajittelu
Unelmien koti -aarrekartan teko
Keittiön tasojen järjestely ja puhdistus
Jääkaapista pois puolityhjät purkit
Artikkelien läpikäynti ja lajittelu, kesken!
luokkina työt, vapaaehtoistyöt ja muut (verkostot, entiset työt, jutut ystävistä jne.)
Jes, homma etenee. Motivaatio on kohdallaan!
Mutta, nyt nukkumaan.
***
Käydä läpi komeroita, tarttua tavaran määrään ja laatuun. Ja ehkä sitten, meilläkin voi joskus alkaa sisustaa. Tosin, veikkaan, että siivous itsessään on parasta sisustamista!
Pakko listata uroteot, kun muisti on niin hatara. Ja lista on ytimekkäämpi ja konkreettisempi!
Vuoden vaihtuessa:
Kahden lehtipinon lajittelu
Unelmien koti -aarrekartan teko
Keittiön tasojen järjestely ja puhdistus
Jääkaapista pois puolityhjät purkit
Artikkelien läpikäynti ja lajittelu, kesken!
luokkina työt, vapaaehtoistyöt ja muut (verkostot, entiset työt, jutut ystävistä jne.)
Jes, homma etenee. Motivaatio on kohdallaan!
Mutta, nyt nukkumaan.
***
keskiviikko 31. joulukuuta 2014
Uusia urotekoja
Tänään oli joululoman ensimmäinen aktiivinen päivä kaupungissa.
Asioiden hoitoa sähköpostitse ja puhelimitse, tavaraa Matkahuollosta, roudausta, ostoksia, porukan tapaaminen. Kotiin, puheluita, yhdistyshommien sähköposteja, pyykkiä.
Pieni kävely ennen saunaa. Puolipakollinen lahoaminen tv-sarjan parissa, kaksi osaa.
Iltapalan aikaan tajusin, että keittiön tasoille on taas päässyt kertymään tavaraa. Asetelmia. Tarpeellista. Glögiä, nätti hillopurkki. Hmm.
Glögin saa kyllä otettua kaapistakin. Ja hillon.
***
Tauko! Tässä iski totaalinen unetus ja kunnioitan unta suuresti, joten päätin jatkaa aamulla.
***
Bloginsa ääreen nukahtanut bloggaaja jatkaa..
Niin! Sain "raivattua" ja pyyhittyä illalla keittiön tasoja, erityiskohteena reunat / nurkat. Totaalista luxusta! Tai miten tämän nyt muotoilisi, toisille jokailtainen rutiini, minulle ajoittainen ponnistus. Kaiken maailman sälää sitä pääseekin kertymään, jollei valppaana vartioi.
Koska rakastan asetelmia, kovin kliinistä kodista ei koskaan tule, mutta joku roti. Pienehköissä tiloissa liiasta sälästä tulee tunkkainen olo, piste.
Mikään urotekohan tämä ei ole, mutta yksi askel pitkällä tiellä. Suuremmassa mittakaavassa tavaran hamstraaminen on outoa itsensä suojelua, halua roikkua entisessä. On eräitä laatikoita, joiden avaaminen herättää suuren tunnemyrskyn..
Ehkä kaikesta ei tarvitsekaan luopua, mutta joissain asioissa on mentävä rohkeasti eteenpäin.
Onnellista uutta vuotta!
***
Asioiden hoitoa sähköpostitse ja puhelimitse, tavaraa Matkahuollosta, roudausta, ostoksia, porukan tapaaminen. Kotiin, puheluita, yhdistyshommien sähköposteja, pyykkiä.
Pieni kävely ennen saunaa. Puolipakollinen lahoaminen tv-sarjan parissa, kaksi osaa.
Iltapalan aikaan tajusin, että keittiön tasoille on taas päässyt kertymään tavaraa. Asetelmia. Tarpeellista. Glögiä, nätti hillopurkki. Hmm.
Glögin saa kyllä otettua kaapistakin. Ja hillon.
***
Tauko! Tässä iski totaalinen unetus ja kunnioitan unta suuresti, joten päätin jatkaa aamulla.
***
Bloginsa ääreen nukahtanut bloggaaja jatkaa..
Niin! Sain "raivattua" ja pyyhittyä illalla keittiön tasoja, erityiskohteena reunat / nurkat. Totaalista luxusta! Tai miten tämän nyt muotoilisi, toisille jokailtainen rutiini, minulle ajoittainen ponnistus. Kaiken maailman sälää sitä pääseekin kertymään, jollei valppaana vartioi.
Koska rakastan asetelmia, kovin kliinistä kodista ei koskaan tule, mutta joku roti. Pienehköissä tiloissa liiasta sälästä tulee tunkkainen olo, piste.
Mikään urotekohan tämä ei ole, mutta yksi askel pitkällä tiellä. Suuremmassa mittakaavassa tavaran hamstraaminen on outoa itsensä suojelua, halua roikkua entisessä. On eräitä laatikoita, joiden avaaminen herättää suuren tunnemyrskyn..
Ehkä kaikesta ei tarvitsekaan luopua, mutta joissain asioissa on mentävä rohkeasti eteenpäin.
Onnellista uutta vuotta!
***
maanantai 29. joulukuuta 2014
Viekkaudella ja manipuloinnilla
Itseään on pakko oppia ohjaamaan. Miten tässä maailmassa muuten saisi mitään aikaan?
Ajankohtaan viitaten, päätin unohtaa kaikki hyvän elämän tavoitteet ja lupaukset. Tiedän että kroppani joutuu tyytymään vuosikiertoon, joka on jatkunut samankaltaisena jo vuosia.
Alkuvuosi, valon ihme, ulkoilun lisääntyminen. Jouluherkkujen sulattelu.
Kevättalven hanget, hiihtoinnostuksen viriäminen ja vilpitön ällistys - kuinka ehti taaskin hiihtää vain pari viikkoa.
Kevät. Mahtavan, positiivisen manian aikaa. Ainoa vuodenaika kun unohdan ruuan ihanuuden ja ihastelen luonnon heräämistä lapsen tavoin lumoutuen. Aina kuin ensimmäistä kertaa!
Kesä. Touhukkuutta, herkuttelua, laiskottelua. Keväällä karanneet kilot pysyvät loitolla ulkoilun, pyöräilyn, lentiksen, puutarhahommien ja uinnin ansiosta.
Syksy. Sienestystä! I love it. Mutta monesti myös kiireisintä työaikaa. Vuodenaika, joka on viimein saanut armon.
Loppuvuosi. Marraskuu. Pimeys. Mitä se tekee naiselle? Ajaa sohvalle ja jääkaapille. Puuh.
Joulukuu. Jouluateriat ja glögitreffit. Huipentuen loppukliimaksiin, josta nyt koitetaan toipua. En jaksa ruoskia itseäni tässä asiassa.
Kropan äimistelyn sijaan toivoisin siistejä komeroita. Kyllä. Komeroiden kätköissä on vuosikymmenien elämä pakattuna. Toteutumattomia haaveita, hauskoja muistoja, omituisia lahjoja, kiusallisia hankintoja.
Niin. Joudut itsesi kanssa vastatusten sukeltaessasi komeroihin, ajatuksiin. Miten toimia? Homma on rankkaa ja sitä on lykätty ehkä vuosia. Hmm.
Minä sain huijattua itseäni hieman. Kävin läpi lehtipinoja ja tein aarrekartan. Unelmien koti! Samalla lajittelin kaksi tuhtia lehtipinoa. Jee.
Tavaran lajittelu on alkanut. Se jatkukoon, step by step. Kun hyydyn, kurkkaan aarrekarttaa joka toimii näkyvällä paikalla muistutuksena.
Kohti unelmia!
Ja unelmien kotia!
Ajankohtaan viitaten, päätin unohtaa kaikki hyvän elämän tavoitteet ja lupaukset. Tiedän että kroppani joutuu tyytymään vuosikiertoon, joka on jatkunut samankaltaisena jo vuosia.
Alkuvuosi, valon ihme, ulkoilun lisääntyminen. Jouluherkkujen sulattelu.
Kevättalven hanget, hiihtoinnostuksen viriäminen ja vilpitön ällistys - kuinka ehti taaskin hiihtää vain pari viikkoa.
Kevät. Mahtavan, positiivisen manian aikaa. Ainoa vuodenaika kun unohdan ruuan ihanuuden ja ihastelen luonnon heräämistä lapsen tavoin lumoutuen. Aina kuin ensimmäistä kertaa!
Kesä. Touhukkuutta, herkuttelua, laiskottelua. Keväällä karanneet kilot pysyvät loitolla ulkoilun, pyöräilyn, lentiksen, puutarhahommien ja uinnin ansiosta.
Syksy. Sienestystä! I love it. Mutta monesti myös kiireisintä työaikaa. Vuodenaika, joka on viimein saanut armon.
Loppuvuosi. Marraskuu. Pimeys. Mitä se tekee naiselle? Ajaa sohvalle ja jääkaapille. Puuh.
Joulukuu. Jouluateriat ja glögitreffit. Huipentuen loppukliimaksiin, josta nyt koitetaan toipua. En jaksa ruoskia itseäni tässä asiassa.
Kropan äimistelyn sijaan toivoisin siistejä komeroita. Kyllä. Komeroiden kätköissä on vuosikymmenien elämä pakattuna. Toteutumattomia haaveita, hauskoja muistoja, omituisia lahjoja, kiusallisia hankintoja.
Niin. Joudut itsesi kanssa vastatusten sukeltaessasi komeroihin, ajatuksiin. Miten toimia? Homma on rankkaa ja sitä on lykätty ehkä vuosia. Hmm.
Minä sain huijattua itseäni hieman. Kävin läpi lehtipinoja ja tein aarrekartan. Unelmien koti! Samalla lajittelin kaksi tuhtia lehtipinoa. Jee.
Tavaran lajittelu on alkanut. Se jatkukoon, step by step. Kun hyydyn, kurkkaan aarrekarttaa joka toimii näkyvällä paikalla muistutuksena.
Kohti unelmia!
Ja unelmien kotia!
perjantai 10. lokakuuta 2014
Kun ällikällä oli käyttöä
Kauan sitten, keksimme hyvässä seurassa vitsin, että myydään pois ällikkä. Että sillä ei voi lyödä enää ketään, kun se kerran on myyty. Mutta ei sitä lopen raatsittu myydä, silloin tällöin vanhalle kunnon ällikälle löytyy käyttöä.
Tänään tuli yllätyslomapäivä osa 2. Ympäristötaideteoksen seuraavalle työvaiheelle on liian märkää, eli odotellaan poutapäiviä. Ja sehän vain passaa. Eilinen oli jo hyvää harjoitusta, mutta tämä päivä antoi toden teolla vastauksia siihen, mitä tapahtuu kun saan ohjelmatonta aikaa.
Heräsin. Unet olivat hyvin vaihtelevia lumessa kahlaamisesta Rivieralla seikkailuihin, mielestäni myös Stubb vilahti mukana jossain käänteessä. Nousin valmiille kahville ja Kalevalle ja olin orientoitunut citypäivään. Hiukset olivat eilisen jäljiltä kivalla sykkyrällä - saisin aikaan näpsäkän citykampauksen. Voisin viedä yhden takin pesulaan, käydä Hullareilla ja kamulla kaffeella. Toivoton takkihimoni johdatti minut silmäilemään kuvastot läpi ja yksi harmaa takki iski minulle silmää.. Juuri nyt budjetissa ei kuitenkaan ollut hirveästi ylimääräistä. Hmm.
Oltiin eilen kummipojan perheen luona, siellä oli niin mukavaa ja siistiä.. Jotenkin oman kodin tuhnuisuus alkoi pistää silmään. Asialle olisi tehtävä jotain. Äkkiäkös tuota heilauttaisi hieman imuria.
Pelkkä perussiivous ei kuitenkaan auttanut, kun etu- ja takaterassi on kuorrutettu tuulettuvilla tavaroilla ja vaatteilla eli tämä mesta näyttää parhaalla tahdollakin jollekin mustalaisten kaatopaikalle. Asetelman kruunaavat mun vanhat talvikengät, jotka napottavat betoniroiskeisina paraatipaikalla.
Ah tätä onnea.
Okei, päätin pyöräyttää yhden koneellisen, josko saisin lopullisen ratkaisun takapihan vaatteille. Jos ne olisivat (viimeisen!) pesun jälkeen sisällä kuivatettuina ok kondiksessa, ne saisivat jäädä käyttöön. Rajatapauskamppeet päätin sulkea toistaiseksi muovipussiin ja kehnolle haisevat hävittää, jotenkin. Miten nyt raatsisinkaan.
On kyllä mahtavaa älytä miten valtaisa vaatevarasto itsellä on. Mutta, ei mitään takeita missä mikäkin vaate on vuosien (öö, vuosikymmenien..?) aikana seikkaillut. Eli periaatteessa koko vaatevarasto pitäisi pestä ja tuulettaa läpi. Älytön urakka. Voisi ehkä pikkaisen käydä kamppeita läpi ja laittaa osan suosiolla kiertoon..? Niin..
Tartuin imuriin. Sekin pitäisi uusia, HEPA-suodatin kai oli homeallergisille ystävällisempi. Vanha imuri kai puhkui ja puski pölyt sellaisenaan takaisin sisäilmaan. Nyt tosin ostin siihen (oikein netistä) vissiin laadukkaampia pölypusseja, jospa ne kiskoisivat kitusiinsa edes osan tämän talon pölyistä. Sillä onhan taivaan tosi että jos on herkistynyt sisäilmalle, myös kodin pölyyn sitoutuu kaikenlaista.. Eli mitä puhtaampi koti, mitä vähemmän tekstiilejä, mitä vähemmän pölyä, sen parempi. Ainakin tässä vaiheessa, kun kaikkia ärsykkeitä olisi hyvä edelleen vähentää.
Pyyhin pölyt.
Luuttusin.
Inhoan pölyjen pyyhkimistä! En kehtaa sanoa kuinka harvoin sen tekisin, tai ennen tein.. Mutta olkoot - nyt alkaa uudet ajat! Minusta tulee siistimpi ja järjestelmällisempi ihminen! Sen kun näkisi? Kyllä! Pakko se on. Ja olinhan minä lapsena ihan älytön siisteydestä nipottaja, jospa niistä taipumuksista olisi edes rippeet jäljellä jossain olemukseni ytimessä.
Siivosin vessan. Tämäkin vielä. Sitä voisi kuvitella että tuollainen valkoinen kaakeliseinä ei kerää pölyä tai likaa, mutta kyllä se kerää. Ja muutamaan otteeseen olen pohtinut, että saisi näitä seiniäkin useammin putsata. Niin. Nyt ne on putsattu ja onpas tuo vessa nyt ihanan raikas.
Ihan puppua kun yksi kaveri laukoi netissä ettei voisi tai saisi tulla hyvä mieli tai ajatella itseään parempana persoonana kun on siivonnut! Olen parempi persoona ja ylevä ihminen tämän hetken, piste.
Ihanaa kun on siistiä!
***
Niin! Kello on siis vasta 14.13 ja koti on siivottu. Mahtavaa, että löin itseni tässä asiassa ällikällä. Olihan tässä takana puolikuntoinen syksy ja kolmisen työviikonloppua, joten kodin huolto ei todellakaan ole ollut prioriteetti numero 1.
Hmm. En taidakaan lähteä enää kaupungille, jospa nyt otan kaiken irti tästä kotityöbuumista ja kotona olosta. Voisin ripotella hieman kynttilöitä mestoille, viritellä Lalalta saadun valopallon ikkunaan..! Olisin valmiimpi kohtaamaan syksyn pimeyden. Ugh.
Ja huomenna on bileet, iiks, mitenhän sitä osaa! No, eiköhän se mene vanhasta muistista.
Ihanaa viikonloppua!
***
Tänään tuli yllätyslomapäivä osa 2. Ympäristötaideteoksen seuraavalle työvaiheelle on liian märkää, eli odotellaan poutapäiviä. Ja sehän vain passaa. Eilinen oli jo hyvää harjoitusta, mutta tämä päivä antoi toden teolla vastauksia siihen, mitä tapahtuu kun saan ohjelmatonta aikaa.
Heräsin. Unet olivat hyvin vaihtelevia lumessa kahlaamisesta Rivieralla seikkailuihin, mielestäni myös Stubb vilahti mukana jossain käänteessä. Nousin valmiille kahville ja Kalevalle ja olin orientoitunut citypäivään. Hiukset olivat eilisen jäljiltä kivalla sykkyrällä - saisin aikaan näpsäkän citykampauksen. Voisin viedä yhden takin pesulaan, käydä Hullareilla ja kamulla kaffeella. Toivoton takkihimoni johdatti minut silmäilemään kuvastot läpi ja yksi harmaa takki iski minulle silmää.. Juuri nyt budjetissa ei kuitenkaan ollut hirveästi ylimääräistä. Hmm.
Oltiin eilen kummipojan perheen luona, siellä oli niin mukavaa ja siistiä.. Jotenkin oman kodin tuhnuisuus alkoi pistää silmään. Asialle olisi tehtävä jotain. Äkkiäkös tuota heilauttaisi hieman imuria.
Pelkkä perussiivous ei kuitenkaan auttanut, kun etu- ja takaterassi on kuorrutettu tuulettuvilla tavaroilla ja vaatteilla eli tämä mesta näyttää parhaalla tahdollakin jollekin mustalaisten kaatopaikalle. Asetelman kruunaavat mun vanhat talvikengät, jotka napottavat betoniroiskeisina paraatipaikalla.
Ah tätä onnea.
Okei, päätin pyöräyttää yhden koneellisen, josko saisin lopullisen ratkaisun takapihan vaatteille. Jos ne olisivat (viimeisen!) pesun jälkeen sisällä kuivatettuina ok kondiksessa, ne saisivat jäädä käyttöön. Rajatapauskamppeet päätin sulkea toistaiseksi muovipussiin ja kehnolle haisevat hävittää, jotenkin. Miten nyt raatsisinkaan.
On kyllä mahtavaa älytä miten valtaisa vaatevarasto itsellä on. Mutta, ei mitään takeita missä mikäkin vaate on vuosien (öö, vuosikymmenien..?) aikana seikkaillut. Eli periaatteessa koko vaatevarasto pitäisi pestä ja tuulettaa läpi. Älytön urakka. Voisi ehkä pikkaisen käydä kamppeita läpi ja laittaa osan suosiolla kiertoon..? Niin..
Tartuin imuriin. Sekin pitäisi uusia, HEPA-suodatin kai oli homeallergisille ystävällisempi. Vanha imuri kai puhkui ja puski pölyt sellaisenaan takaisin sisäilmaan. Nyt tosin ostin siihen (oikein netistä) vissiin laadukkaampia pölypusseja, jospa ne kiskoisivat kitusiinsa edes osan tämän talon pölyistä. Sillä onhan taivaan tosi että jos on herkistynyt sisäilmalle, myös kodin pölyyn sitoutuu kaikenlaista.. Eli mitä puhtaampi koti, mitä vähemmän tekstiilejä, mitä vähemmän pölyä, sen parempi. Ainakin tässä vaiheessa, kun kaikkia ärsykkeitä olisi hyvä edelleen vähentää.
Pyyhin pölyt.
Luuttusin.
Inhoan pölyjen pyyhkimistä! En kehtaa sanoa kuinka harvoin sen tekisin, tai ennen tein.. Mutta olkoot - nyt alkaa uudet ajat! Minusta tulee siistimpi ja järjestelmällisempi ihminen! Sen kun näkisi? Kyllä! Pakko se on. Ja olinhan minä lapsena ihan älytön siisteydestä nipottaja, jospa niistä taipumuksista olisi edes rippeet jäljellä jossain olemukseni ytimessä.
Siivosin vessan. Tämäkin vielä. Sitä voisi kuvitella että tuollainen valkoinen kaakeliseinä ei kerää pölyä tai likaa, mutta kyllä se kerää. Ja muutamaan otteeseen olen pohtinut, että saisi näitä seiniäkin useammin putsata. Niin. Nyt ne on putsattu ja onpas tuo vessa nyt ihanan raikas.
Ihan puppua kun yksi kaveri laukoi netissä ettei voisi tai saisi tulla hyvä mieli tai ajatella itseään parempana persoonana kun on siivonnut! Olen parempi persoona ja ylevä ihminen tämän hetken, piste.
Ihanaa kun on siistiä!
***
Niin! Kello on siis vasta 14.13 ja koti on siivottu. Mahtavaa, että löin itseni tässä asiassa ällikällä. Olihan tässä takana puolikuntoinen syksy ja kolmisen työviikonloppua, joten kodin huolto ei todellakaan ole ollut prioriteetti numero 1.
Hmm. En taidakaan lähteä enää kaupungille, jospa nyt otan kaiken irti tästä kotityöbuumista ja kotona olosta. Voisin ripotella hieman kynttilöitä mestoille, viritellä Lalalta saadun valopallon ikkunaan..! Olisin valmiimpi kohtaamaan syksyn pimeyden. Ugh.
Ja huomenna on bileet, iiks, mitenhän sitä osaa! No, eiköhän se mene vanhasta muistista.
Ihanaa viikonloppua!
***
perjantai 18. huhtikuuta 2014
Pääsiäisen taikaa
Meillä kävi pääsiäisvieraita, pariskunta matkalla pohjoiseen.
No mikä siinä on niin ihanaa kun tulee vieraita?
Siihen saa etukäteen orientoitua.
Koti tulee siivottua paljon paremmin kuin omaksi iloksi.
Maukasta ruokaa ja herkkuja tulee laitettua.
Kukkia ja kynttilöitä sekä pääsiäiskoristeita tulee tällättyä.
Nättiä ja tunnelmallista!
Lakisääteisenä voisi olla, että 1-2 kuukauden välein tulisi joku ihkauusi tyyppi kylään. Ihan eri motivaatio bongailla pölypalloja ja tällätä paikkoja. Itsekin ilahtuu kaikesta tästä lieveilmiöiden määrästä!
***
Pääsiäisen aika on käynnistynyt tosi hyvissä merkeissä. Meneillään on jonkinlainen positiivisuuden kierre, jonka imuun uskon vahvasti. Ei paniikkia elämän tarkoituksesta!
Eilen illalla alkoi sade, joka taukosi tänään iltapäivällä. Luonto saa superbuustin kevään etenemiseen! Hienoa. Ajatuksena on pamauttaa ennen saunaa kävelylle.
Sen verran olen pyhää uhmannut, että olen tuuletellut torkkupeittoja. Unelmien tuuletuskeli katupölyn ja sateen jälkeen - ennen siitepölyjä. Harvinaista herkkua!
***
Huomenna kokolle, jeejee. Aion myös ostaa mämmiä ja suklaamunia, jotka totaalisesti unohtuivat aiemmin. Aikuisuus!
Pitää muuten olla tarkkana, kun kirjoittaa kirjaimen v. Näppis jumittaa, joten se löytyy painamalla alt 118. Jos painaa alt 18 tulee ↕ ja jos painaa alt 11 tulee ♂
Oppia ikä kaikki.
Mainiota pääsiäistä kaikille!
***
ps. Aika paljon huutomerkkejä. Nyt on vain sellainen olo!
No mikä siinä on niin ihanaa kun tulee vieraita?
Siihen saa etukäteen orientoitua.
Koti tulee siivottua paljon paremmin kuin omaksi iloksi.
Maukasta ruokaa ja herkkuja tulee laitettua.
Kukkia ja kynttilöitä sekä pääsiäiskoristeita tulee tällättyä.
Nättiä ja tunnelmallista!
Lakisääteisenä voisi olla, että 1-2 kuukauden välein tulisi joku ihkauusi tyyppi kylään. Ihan eri motivaatio bongailla pölypalloja ja tällätä paikkoja. Itsekin ilahtuu kaikesta tästä lieveilmiöiden määrästä!
***
Pääsiäisen aika on käynnistynyt tosi hyvissä merkeissä. Meneillään on jonkinlainen positiivisuuden kierre, jonka imuun uskon vahvasti. Ei paniikkia elämän tarkoituksesta!
Eilen illalla alkoi sade, joka taukosi tänään iltapäivällä. Luonto saa superbuustin kevään etenemiseen! Hienoa. Ajatuksena on pamauttaa ennen saunaa kävelylle.
Sen verran olen pyhää uhmannut, että olen tuuletellut torkkupeittoja. Unelmien tuuletuskeli katupölyn ja sateen jälkeen - ennen siitepölyjä. Harvinaista herkkua!
***
Huomenna kokolle, jeejee. Aion myös ostaa mämmiä ja suklaamunia, jotka totaalisesti unohtuivat aiemmin. Aikuisuus!
Pitää muuten olla tarkkana, kun kirjoittaa kirjaimen v. Näppis jumittaa, joten se löytyy painamalla alt 118. Jos painaa alt 18 tulee ↕ ja jos painaa alt 11 tulee ♂
Oppia ikä kaikki.
Mainiota pääsiäistä kaikille!
***
ps. Aika paljon huutomerkkejä. Nyt on vain sellainen olo!
keskiviikko 16. huhtikuuta 2014
Aikainen lintu madon nappaa
Heräsin kuudelta. Nousin kuuden jälkeen.
Tässä on vissi ero siihen, että eilen heräsin kuudelta, totesin itseni virkeäksi, mutta koin että on liian aikaista nousta. Miksi ihmeessä? Kun sitten puoliväkisin nukuskelin puoli kahdeksaan, herääminen oli tosi tokkuraista.
Tänään herätessäni eilinen kokemus oli tuoreessa muistissa joten pinkaisin reippaasti ylos petistä. Hain lehden, join kahvit, katsoin aamu-uutiset. Totesin että takaterassin pyyhkiminen voisi olla seuraava siivousproggis ja kappas, se tulikin hoidettua jo ennen kahdeksaa. Takapihalla oli paljon pölyä ja muutamia linnun kakkoja, joten oli näppärää luututa paljaat pinnat vanhalla t-paidalla ja laittaa sitten paita roskikseen.
Eilen illalla kävin läpi viime vuoden papereita, vino pino lähti kierrätyslaatikkoon. Meidän asunto alkaa olla siinä pisteessä, että säilytystilat ovat täynnä. Komerot pullistelevat ja oikeastaan mitään järjestelyä ei voi suorittaa järkevästi siirtämällä kamaa huoneista komeroihin - kun ei mahdu. Joten nyt on pakko alkaa putsailla komeroihin kertyneitä "aarteita". Neljä vuotta siinä meni! Kun muutettiin, komeroissa oli runsaasti tilaa. Ratkaisu tähän juttuun ei sitten ole uusien komeroiden hankinta.
Monissa kirjastoissa on nykyään kirjojen ja lehtien vaihtohylly. Hoksasin että pyöräilen tänään iltapäivällä kirjaston ohi, joten voisin bongata muutaman kaapeissa pyörivän joutokirjan ja viedä ne kiertoon.
Mitäs muuta?
Ajattelin, että pyöräilisin aamupäivällä ostamaan narsisseja. Siinä olisi hyvä motivaattori etuterassin siistaukseen. Illalla pyöräilen tosiaan talkoisiin, joten kunnon pyöräilypäivä näköpiirissä. Kevät on nyt niin aikaisessa, että narsissien kasvettua yli lienee mahdollista istuttaa ne maahan - toukokuu lähestyy!
Työhommat? Juu, pitäisi suunnitella paria koulutusta ja tehdä toiseen monistettavat matskut. Nyt ei kuitenkaan mikään paina dl päälle - ei ihan vielä. Keskityn kotihommiin, pääsiäisvieraiden emännöintiin ja siistauksiin.
Yhden rahoitushakemuksen taidan kyllä tehdä - "lennosta". Katsotaan miten käy!
***
ps. Vaikka helmikuun reissulta on kuvia 1700 kpl, tuntuu jotenkin keinotekoiselle blogailla enää niistä jutuista. Hmm. Toisaalta, olen alkanut juuri kirjoittaa muistoja ylös vuosilta 1992-1999?
Never say never :)
***
Tässä on vissi ero siihen, että eilen heräsin kuudelta, totesin itseni virkeäksi, mutta koin että on liian aikaista nousta. Miksi ihmeessä? Kun sitten puoliväkisin nukuskelin puoli kahdeksaan, herääminen oli tosi tokkuraista.
Tänään herätessäni eilinen kokemus oli tuoreessa muistissa joten pinkaisin reippaasti ylos petistä. Hain lehden, join kahvit, katsoin aamu-uutiset. Totesin että takaterassin pyyhkiminen voisi olla seuraava siivousproggis ja kappas, se tulikin hoidettua jo ennen kahdeksaa. Takapihalla oli paljon pölyä ja muutamia linnun kakkoja, joten oli näppärää luututa paljaat pinnat vanhalla t-paidalla ja laittaa sitten paita roskikseen.
Eilen illalla kävin läpi viime vuoden papereita, vino pino lähti kierrätyslaatikkoon. Meidän asunto alkaa olla siinä pisteessä, että säilytystilat ovat täynnä. Komerot pullistelevat ja oikeastaan mitään järjestelyä ei voi suorittaa järkevästi siirtämällä kamaa huoneista komeroihin - kun ei mahdu. Joten nyt on pakko alkaa putsailla komeroihin kertyneitä "aarteita". Neljä vuotta siinä meni! Kun muutettiin, komeroissa oli runsaasti tilaa. Ratkaisu tähän juttuun ei sitten ole uusien komeroiden hankinta.
Monissa kirjastoissa on nykyään kirjojen ja lehtien vaihtohylly. Hoksasin että pyöräilen tänään iltapäivällä kirjaston ohi, joten voisin bongata muutaman kaapeissa pyörivän joutokirjan ja viedä ne kiertoon.
Mitäs muuta?
Ajattelin, että pyöräilisin aamupäivällä ostamaan narsisseja. Siinä olisi hyvä motivaattori etuterassin siistaukseen. Illalla pyöräilen tosiaan talkoisiin, joten kunnon pyöräilypäivä näköpiirissä. Kevät on nyt niin aikaisessa, että narsissien kasvettua yli lienee mahdollista istuttaa ne maahan - toukokuu lähestyy!
Kevään 2013 ilopillerit. |
Vuoden 2013 narsissien seassa lymysi lehmä ja aasi. |
Työhommat? Juu, pitäisi suunnitella paria koulutusta ja tehdä toiseen monistettavat matskut. Nyt ei kuitenkaan mikään paina dl päälle - ei ihan vielä. Keskityn kotihommiin, pääsiäisvieraiden emännöintiin ja siistauksiin.
Yhden rahoitushakemuksen taidan kyllä tehdä - "lennosta". Katsotaan miten käy!
***
ps. Vaikka helmikuun reissulta on kuvia 1700 kpl, tuntuu jotenkin keinotekoiselle blogailla enää niistä jutuista. Hmm. Toisaalta, olen alkanut juuri kirjoittaa muistoja ylös vuosilta 1992-1999?
Never say never :)
***
maanantai 7. huhtikuuta 2014
Mihin aika laukkaa?
Ihailen joskus ihmisiä, jotka saavat monenlaista aikaan. Oma tuotteliaisuuteni ei seuraa mitään standardeja, välillä on enempi säpinää ja hetkittäin vähemmän. Tämä päivä on hujahtanut nopeasti kotitöiden ja tietsikkahommien merkeissä.
Join aamulla kahvit, söin aamupalaksi puuroa ja vadelmia, sekä luin aamun lehden. Lisäksi luin viikonlopun lehdet. Koska tämä on koko viikon ainoa ehjä kotipäivä, laitoin pyykkikoneen ja astianpesukoneen pyörimään, nakkasin pari pikkumattoa ulos, imuroin ja luuttusin. Olisin vienyt enempikin mattoja ulos, mutta ilmanlaatu oli kehnonpuoleinen joten ajattelin ettei tuoda pölyä sisään. Kastelin kukat. Putsasin yhden sängyn alusen ja kokosin kasaan kaikki kerätyt kahvipussit, ne pitäisi ehdottomasti laittaa eteenpäin tekijätahoille.
Konkarin daami eli äiti soitti - Afrikan reissu oli mennyt hyvin. Hän oli päässyt antilooppijahdin johtajaksi eli tähystämään laumoja maasturiauton yläkopista. Uusia ulottuvuuksia :)
Tietokoneella oli sekalaisia hommia. Lähetin kaverille villiyrttikuvia yhteen lehtijuttuun, niissä olikin metsästäminen mutta löytyihän niitä lopen. Neuvottelin puhelimitse ja meilitse yhden toukokuun tapahtuman sisällöistä ja hinnoista ja päästiin kumpaakin osapuolta tyydyttävään ratkaisuun. Aloin suunnittelemaan kyseisen tapahtuman sisältöä eteenpäin yhteistyökumppanin kanssa, osa asioista jäi selvitysvaiheeseen. Pähkäilin yhtä tämän viikon esitystä ja sen toteutusta. Pääsin järkevään lopputulokseen. Laitoin viestiä yhdelle yhteistyökumppanille, voisinko soittaa hänelle tänään. Etukäteiskysely - koska tiedän hänen olleen messuilla viikonloppuna. Maksoin laskuja.
Söin hautajaisista jäänyttä kasvisgratiinia (nam) ja rosollia. Jälkkäriksi loput vadelmat. Myöhemmin hörppäsin nopsat iltapäiväkaffeet.
Meilasin tulevan viikonlopun mökkikamuille yhteisruokien pohdinnan merkeissä. Sovin yhden kaverin kanssa aamupalasta ensi viikolle, ihanaa. Lupasin tehdä hedelmäsalaattia.
Vein kartongit, sanomalehdet ja hain varastosta virvon varvon -pajut. Laitoin ne korkeaan maljakkoon ja järjestin tiput asemiin reunalle. Laitoin herneitä likoamaan, josko kylväisi /idättäisi niitä rairuohon tapaiseksi syötäväksi hässäkäksi.
Mitäs muuta? Olihan siinä. Joku ilta pitää lähteä multa- ja narsissiostoksille. Samettikukkien ja basilikojen siemenet taitavat olla finaalissa. Viime keväänä kasvatin hurjat määrät kaikkea, kyllä tässä vielä jotain ehditään. Viime kevään lannistusisku oli hortensiasta löytynyt punkkiyhdyskunta, joka oli tietty ehtinyt laskeutua maiskuttelemaan myös taimia.
Toistan: ei ikinä kukkia puutarhalta viherkasvien eikä ainakaan taimien seuraan. No, olihan niitä köynnöksiä sun muuta - mutta loppukesästä kaikki oli yhtä punkkiusvaa. Äh, ei jaksa ajatella. Mutta - samettikukkia ja basilikoja haluaisin laittaa, eiköhän tässä ehdi vielä muutaman taimikylvöksen aktivoida.
Kappas! Kello lähestyy puolta viittä, sovittua työpuhelua pukkaa ja sitten lähdetään naapurin kanssa lenkille.
Hyvä päivä - mutta miten tämä elämä kuluukin niin nopsaan? Mun piti alunperin tehdä joku kiva pikkublogaus kuvien kera. Nizzaan lähtevät ovat oletettavasti aikapäiviä sitten luovuttaneet.. "Ei se laita ikinä niitä matkavinkkejä.." No, Google kertoo osan ja Nizza itse paljastaa loput. Onhan tässä vielä aikaa vappuun?
Nyt laitan sen "Unelmien aamupala" -blogauksen, 8 minsaa aikaa ennen puhelua.
Action!
-> Tsekkaa seuraava blogaus.
***
Join aamulla kahvit, söin aamupalaksi puuroa ja vadelmia, sekä luin aamun lehden. Lisäksi luin viikonlopun lehdet. Koska tämä on koko viikon ainoa ehjä kotipäivä, laitoin pyykkikoneen ja astianpesukoneen pyörimään, nakkasin pari pikkumattoa ulos, imuroin ja luuttusin. Olisin vienyt enempikin mattoja ulos, mutta ilmanlaatu oli kehnonpuoleinen joten ajattelin ettei tuoda pölyä sisään. Kastelin kukat. Putsasin yhden sängyn alusen ja kokosin kasaan kaikki kerätyt kahvipussit, ne pitäisi ehdottomasti laittaa eteenpäin tekijätahoille.
Konkarin daami eli äiti soitti - Afrikan reissu oli mennyt hyvin. Hän oli päässyt antilooppijahdin johtajaksi eli tähystämään laumoja maasturiauton yläkopista. Uusia ulottuvuuksia :)
Tietokoneella oli sekalaisia hommia. Lähetin kaverille villiyrttikuvia yhteen lehtijuttuun, niissä olikin metsästäminen mutta löytyihän niitä lopen. Neuvottelin puhelimitse ja meilitse yhden toukokuun tapahtuman sisällöistä ja hinnoista ja päästiin kumpaakin osapuolta tyydyttävään ratkaisuun. Aloin suunnittelemaan kyseisen tapahtuman sisältöä eteenpäin yhteistyökumppanin kanssa, osa asioista jäi selvitysvaiheeseen. Pähkäilin yhtä tämän viikon esitystä ja sen toteutusta. Pääsin järkevään lopputulokseen. Laitoin viestiä yhdelle yhteistyökumppanille, voisinko soittaa hänelle tänään. Etukäteiskysely - koska tiedän hänen olleen messuilla viikonloppuna. Maksoin laskuja.
Söin hautajaisista jäänyttä kasvisgratiinia (nam) ja rosollia. Jälkkäriksi loput vadelmat. Myöhemmin hörppäsin nopsat iltapäiväkaffeet.
Meilasin tulevan viikonlopun mökkikamuille yhteisruokien pohdinnan merkeissä. Sovin yhden kaverin kanssa aamupalasta ensi viikolle, ihanaa. Lupasin tehdä hedelmäsalaattia.
Vein kartongit, sanomalehdet ja hain varastosta virvon varvon -pajut. Laitoin ne korkeaan maljakkoon ja järjestin tiput asemiin reunalle. Laitoin herneitä likoamaan, josko kylväisi /idättäisi niitä rairuohon tapaiseksi syötäväksi hässäkäksi.
Mitäs muuta? Olihan siinä. Joku ilta pitää lähteä multa- ja narsissiostoksille. Samettikukkien ja basilikojen siemenet taitavat olla finaalissa. Viime keväänä kasvatin hurjat määrät kaikkea, kyllä tässä vielä jotain ehditään. Viime kevään lannistusisku oli hortensiasta löytynyt punkkiyhdyskunta, joka oli tietty ehtinyt laskeutua maiskuttelemaan myös taimia.
Toistan: ei ikinä kukkia puutarhalta viherkasvien eikä ainakaan taimien seuraan. No, olihan niitä köynnöksiä sun muuta - mutta loppukesästä kaikki oli yhtä punkkiusvaa. Äh, ei jaksa ajatella. Mutta - samettikukkia ja basilikoja haluaisin laittaa, eiköhän tässä ehdi vielä muutaman taimikylvöksen aktivoida.
Kappas! Kello lähestyy puolta viittä, sovittua työpuhelua pukkaa ja sitten lähdetään naapurin kanssa lenkille.
Hyvä päivä - mutta miten tämä elämä kuluukin niin nopsaan? Mun piti alunperin tehdä joku kiva pikkublogaus kuvien kera. Nizzaan lähtevät ovat oletettavasti aikapäiviä sitten luovuttaneet.. "Ei se laita ikinä niitä matkavinkkejä.." No, Google kertoo osan ja Nizza itse paljastaa loput. Onhan tässä vielä aikaa vappuun?
Nyt laitan sen "Unelmien aamupala" -blogauksen, 8 minsaa aikaa ennen puhelua.
Action!
-> Tsekkaa seuraava blogaus.
***
lauantai 8. helmikuuta 2014
Aamupalalla Elton Johnin tahdissa
Huomenta.
Huone alkoi vihdoin lampiamaan, mika vaikutti nukkumismukavuuteen huomattavasti. Nautiskelin aamupalaksi kahvia, mehua, leipaa, juustoa ja marmeladia. Pussicroissantin paivamaarat oli lahestymaan pain, joten sita ei enaa oikein voinut nautinnoksi mainita. Budjettielamaa..
Aamupalan teemaksi muodostui Elton John, kun viisunsa soidessa pari englantia puhuvaa miesta alkoi muistella Eltonin uran kaanteita. Ilmeisesti mukana oli jotain sisapiirin tietoa Elton Johnin enon jalkapallojoukkueeseen liittyen.. Tarkemmat kaanteet menivat hitusen ohi, koska en tietenkaan kuunnellut (lue: harmillisesti kuullut) niin tarkasti. Mietin olisinko huikannut loppuun menevani treffaamaan kaktusta, jonka terassilta nakyy Elton Johnin kesa-asunnolle, mutta olkoot. Ehka tama yksityiskohta ei ois vakuuttanu heita kaktuksen arvon vaatimalla tavalla.
Taas siivotaan! Ajattelin valttaa siivouspartion kun he haarivat juuri ylakerrassa mutta ehei, samaa tahtia tupsahtivat alas. Periaatteena on pinnoilla - suhauta ja pyyhi - jollain umpikukkaisella tuoksulla. Jos loppuelamaksi voisi jostain saada migreenin niin tasta se olisi. Ei, pakko paeta taas kohta ennenkuin tuoksukeskus rajahtaa. Nama siivoaa - koko ajan.. Olen jotenkin ihan lamaantunut.
Todistettavasti mun viereinen lipasto pyyhittiin juuri kerran, ja hetken paasta viela toisen kerran. Apua, tuoksuherkan painajainen. Myos eilisessa ostoskeskuksessa leijaili vieno ostostuoksu, en sitten tieda oisko ollu pesuaineista vai oisko sita tupruteltu jostain suoraan eetteriin ostoshimoja herattelemaan. No, mulle se toimi ainoastaan karkoitteena.
Happea! Lahtis tsekkaamaan Palmerian-kohan se nyt oli.
***
ps. Kuten varmaan on jo havaittu, mikaan matkailuelamys-/faktablogi tasta ei tule muodostumaan, mutta olen paattanyt antaa blogini raivata oman pienen tiensa oman nakoisekseen - sita mihinkaan suuntaan tyrkkimatta.
Vapaa kasvatus <3
ps.2. Jos joku jaksaa etsia linkin suomalaisesta virtuaalinappaimistosta jota ei tartte asentaa tms antaa tulla linkkia meiliin, muussa tapauksessa reissu pakitetaan ilman ookkosia. Minusta ihan nostalgistakin jopa.
ps.3. Ihme - silencio! Siivous on tauonnut!
***
Huone alkoi vihdoin lampiamaan, mika vaikutti nukkumismukavuuteen huomattavasti. Nautiskelin aamupalaksi kahvia, mehua, leipaa, juustoa ja marmeladia. Pussicroissantin paivamaarat oli lahestymaan pain, joten sita ei enaa oikein voinut nautinnoksi mainita. Budjettielamaa..
Aamupalan teemaksi muodostui Elton John, kun viisunsa soidessa pari englantia puhuvaa miesta alkoi muistella Eltonin uran kaanteita. Ilmeisesti mukana oli jotain sisapiirin tietoa Elton Johnin enon jalkapallojoukkueeseen liittyen.. Tarkemmat kaanteet menivat hitusen ohi, koska en tietenkaan kuunnellut (lue: harmillisesti kuullut) niin tarkasti. Mietin olisinko huikannut loppuun menevani treffaamaan kaktusta, jonka terassilta nakyy Elton Johnin kesa-asunnolle, mutta olkoot. Ehka tama yksityiskohta ei ois vakuuttanu heita kaktuksen arvon vaatimalla tavalla.
Taas siivotaan! Ajattelin valttaa siivouspartion kun he haarivat juuri ylakerrassa mutta ehei, samaa tahtia tupsahtivat alas. Periaatteena on pinnoilla - suhauta ja pyyhi - jollain umpikukkaisella tuoksulla. Jos loppuelamaksi voisi jostain saada migreenin niin tasta se olisi. Ei, pakko paeta taas kohta ennenkuin tuoksukeskus rajahtaa. Nama siivoaa - koko ajan.. Olen jotenkin ihan lamaantunut.
Todistettavasti mun viereinen lipasto pyyhittiin juuri kerran, ja hetken paasta viela toisen kerran. Apua, tuoksuherkan painajainen. Myos eilisessa ostoskeskuksessa leijaili vieno ostostuoksu, en sitten tieda oisko ollu pesuaineista vai oisko sita tupruteltu jostain suoraan eetteriin ostoshimoja herattelemaan. No, mulle se toimi ainoastaan karkoitteena.
Happea! Lahtis tsekkaamaan Palmerian-kohan se nyt oli.
***
ps. Kuten varmaan on jo havaittu, mikaan matkailuelamys-/faktablogi tasta ei tule muodostumaan, mutta olen paattanyt antaa blogini raivata oman pienen tiensa oman nakoisekseen - sita mihinkaan suuntaan tyrkkimatta.
Vapaa kasvatus <3
ps.2. Jos joku jaksaa etsia linkin suomalaisesta virtuaalinappaimistosta jota ei tartte asentaa tms antaa tulla linkkia meiliin, muussa tapauksessa reissu pakitetaan ilman ookkosia. Minusta ihan nostalgistakin jopa.
ps.3. Ihme - silencio! Siivous on tauonnut!
***
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)