Henklilökohtainen "työennätys"

Avot.

Kahden päivän sisällä kuulin, että

a) Syksyn ympäristötaideprojekti ei saanut rahoitusta (ainakaan vielä!)

b) Minulle tarjotun kulttuurityöproggiksen rahoitustieto venyy ja mahdollinen aloitus siirtyy ainakin kuukaudella (vielä mahkuja)

c) Minun jo kerran tekemäni ja toiseen kertaan lupailtu työtehtävä on annettu lennosta toiselle 

-> Tämä harmittaa, koska minulla on näppini pelissä, että kyseinen organisaatio alunperin sai yhteistyödiilin

Okei, voisi kakistella hetken. Mutta ei mulla nyt ole siihen aikaa.

Olen tunkenut itseni töiden ja vapaaehtoistöiden suohon ja pari viikkoa aika tiukkaa.
Sitten onneksi helpottaa!

Ja mikä hulluinta, mullahan on yksi roikkuva työtarjous. Johon en ole saanut ryhdyttyä. 

Oikeasti nainen -

tartu itseäsi niskasta kiinni!

Kiitos!

***

Elämää ja työelämää

Kappas.

Olin orientoitunut hieman rennompaan kevääseen, pukkasi työtarjousta. Piti laittaa palkkatoive, koitin viilata sopivaksi, ettei myöhemmin itseä harmita. Nyt kun olen tehnyt aika paljon "täsmätyötä", niin siinäkin oma juttunsa että sitoutuu käyttämään työajastaan esim. 50 % jonkun tietyn jutun kimppuun. Kyseessä on kyllä mielenkiintoinen kulttuurialan homma.

Jos tämä työ toteutuisi, sen lisäksi  koordinoin loppuun yhden koulutuksen, jossa myös ympäristö- ja yhteisötaidekytkyä. Mielekästä siis, yhdistelmänä!

Yksi kirjoitushomma on jäänyt pahasti roikkumaan, pahus vieköön. Puuttuu deadline ja tarkka tehtävän anto - aikaa on kyllä ollut. Hämmentävää, että se on jäänyt roikkumaan, kun niin paljon lusinut hommia pakettiin viime vuonna.

Tälle vuodelle näyttää "sykliselle" - tietyt projektit keväällä, tietty kesällä ja toivottavasti tietyt syksyllä. Rahoitukset osassa vielä hakusalla. 

Mutta sitä vapaaehtoistöiden määrää! Hmm.
Onko sitä kuitenkaan niin paljon?

*yhdistyksen hallitus/tiedotushomma
*hankkeen ohjausryhmässä aktiivina

*kesäisen tempauksen tiedotus/tapahtumatiimissä
*ehkä toisen kesäisen (taide)tempauksen tiedotustiimissä / taiteilijana

*ison kansalaistapahtuman koordinointi
*yhden uuden hyväntekeväisyyskampanjan tiedotustiimissä

*Facebookissa useiden sivujen/ryhmien ylläpito
*kolmeen suuntaan blogin kirjoitusta, yht. varmaankin 5 kirjoitusta

No onhan siinä ihan riittämiin. Turha toivo, että kehtaa mainostaa tekemisiään. Laiska työtään luettelee.  Mutta hyvä pitää itsellä mielessä, mihin soppiin on lusikkansa laittanut.

Niin ja nyt yhteen juttuun lupauduin bussiemännäksi, hmm, hmm.

Lautasella tänään: maistuva sekametelisoppa!


***

Unelmien tuuletusta

Ihana ilma pihalla! Tuulee, raikasta, kaunista, talitintti sirkuttaa keuhkojensa pohjasta. Ihan kuin huhtikuussa! Paitsi että on helmikuu. Mielenkiintoista.

Unelmien tuuletusilma, ajattelin kuitenkin ja laitoin koirankakoissa marinoituneet reissukengät pihalle raikastumaan. Unelmien - tuuletusta? Sitäkin tässä tarvitaan.

Elämän erikoisimpia aikajaksoja ikinä. Epämukavuusalueella on parin eri asian suhteen tullut pyörittyä ihan riittämiin viime vuosien aikana. Sellanen fiilis - edelleen - että voisin hetkisen aikaa liikkua mukavuusalueella.

Entäs ne unelmat? Unelmista tavoitteiksi! Kunpa tietäisinkin, mitä ne mun uudet unelmat ovat. Eivätköhän ne sieltä jostain putkahtele. Tänäänkin tuli mielenkiintoisia asioita nenän eteen. Koko ajan vahvistuu haave olla monessa mukana. Mutta tuo itsensä ja työnsä hinnoittelu on kyllä hankalaa puuhaa.

Vapaaehtoistöitä ois maailma pullollaan. Ne ovat antoisia, mutta koko elämä ei voi niistä koostua.  Minua tullaan nykimään hihasta moneen suuntaan. Onhan se ihanaa, mutta jossain pisteessä pakko alkaa miettiä ihan tosissaan tulevia suuntia. Myös taloudellisten asioiden näkökulmasta.

Tiedotus / Markkinointityö? -> Lisäkoulutus?
Tapahtumat?
Ympäristö- ja yhteisötaide?
Hankehommat?
Villiyrtit, palstaviljelyt ja luontoelämykset?
Juhla(puhe)palvelut?

Apurahamahdollisuudet on tiettyjen aiheiden kohdalta kartoitettava perusteellisesti.

Koska työ muodostaa ison osan elämästä, olisi kai aika luontevaa yhdistää unelmat ja työ. Onko se mahdollista? Ainakin osittain. "Katsotaan!" Sanoi äiti aina ennen kun jotain tingattiin. Ihan hyvä sanonta edelleen. Edesmennyt pomoni sanoi puolestaan "otetaan aikalisä" - kun joku probleemi johon ei ihan heti löytynyt ratkaisua. Kyllä.

Päätös. Otan nyt haltuun ne tahot, joiden kanssa varmimmat ja taloudellisesti kannattavimmat ideat / suunnitelmat olemassa. Lähdetään työstämään niitä eteenpäin, ja antaa lillukanvarsien joko raahautua perässä tai kasvaa rinnalle omia aikojaan.

Sounds like a plan!

***

ps. Miksi ikinä lopetin kirjoittamisen, joka on aina auttanut tekemään ratkaisuja..?


***