maanantai 14. syyskuuta 2015

Uskomaton unetus

Makaan sohvalla.
En jaksa evää liikauttaa!

Kävin tänään punttisalilla. Taukoa oli kertynyt.
Kuten muuten tämän bloginkin suhteen, tämähän on tällä tahdilla kuukausikatsaus.
Mutta mitäpä se haittaa?

Rennompaa näin.

Aina, kun menee hyvin, en jaksa tai muista kirjoittaa. Jonkin verran olen tosin purkanut sydäntäni päiväkirjablogiin. Hmm.

Valoisa elokuu ja syyskuu. Voimat alkavat palautua. Hetkittäin on yhtä riehakan riemuisa olo kuin parikymppisenä.

Julistinkin tänään työpalaverissa:

Löysin siitä porukasta itselleni perheen!
Ihanaa!

Flirttailen maailmalle!
Valloitan koko maailman!

Sama jatkui puhelimessa vanhalle kaverille:

En kysele enää keltään lupaa mihinkään!

Aika hurjaa.
Hei, kyllä se siitä latistuu.

Mutta - vaikka nämä olisivatkin vain ohikiitävinä hetkinä muistumia parikymppisyyden ehdottomuudesta, se ei haittaa - muistan näitä hetkiä lämmöllä.

Ja sitä paitsi, minussa on enemmän

voimaa, 
sitkeyttä ja 
intohimoa 

kuin nuorena.

Näillä mennään vielä pitkälle.


***

ps. Painohommelit, 6 vk aikana 4 kg pois.
Lopullinen tavoite vielä kaukana, mutta:

minulla on aikaa ja tahtoa.


***