Jees.
Tanaan herasin aikaisin, nautin aamupalan ja lahdin isolle kirkolle. Ramblalla oli aamusta alkaen kuhinaa ja kauppahalli oli juuri niin ihana kuin muistinkin. Unelmapaikka herkuttelijalle ja esteetikolle.. Valmiina oli kipoissa myynnissa ihania hedelmamehuja ja hedelmapaloja, itse investoin mango-kookosmehuun, oli herkkua. Aika aikaansa kutakin, kylla sielta jossain vaiheessa jouti poiskin.
Lompsin satamaan ja hankkiuduin linja-autolla (hammasratajuna oli vuosihuollossa) Montjüicille. Aikaisemmin olin ylimalkaisesti turistiopuksesta ihmetellyt, miten muka kyseisella kukkulalla voisi viettaa koko paivan, mutta juu, tooodella iso alue. Kiertelin erinaiset puistot ja sitten alkoi lounasnalka patistelemaan pienta ihmista. Tasta syysta mm. kasvitieteellinen puutarha jai seuraavan kayntikerran iloksi.
Poble Espanyol oli kartasta tsekattuna ja sinne siis, pienoiskoossa Espanjan arkkitehtuuria, kasityolaisia ja ruokakulttuuria. No tietty moni paikka oli kiinni mutta mullehan riittikin yksi kiva paikka, jossa soin kasvispizzan ja lisaksi viela kahvin ja tarjoilijan suositteleman porkkanakakun. Oli aika vilpoisaa, joten ruoka todella maistui. Paikka oli ehka turhanpaivainen turistirysa mutta tulipahan nyt kaytya, reissun virallinen turistiosio lusittu.. Olkoon nain.
Alas tulin busalla, tosin kavelymatka ei olisi ollut kummoinen. Arena oli ostoskeskuksen ja leffakeskuksen risteytys jossa pahkailin pitkaan yhta lompakkoa. Iskalta saatu ilmateollisuuden musta lompsa oli paassyt kovin rompsahtamaan ja vitsina tituleerasinkin sita minimalistin lompsaksi. Noot!
Lompsaetsinnat jatkuivat paikallisella Stokkalla eli El Corte Inglesissa, josta loytyikin ihan passeli kapistus. Pitaa vain luopua ylimaaraisista muistilappusista ja ylipaansa muistoista, kuvista jne - niin lompsa mahtuu kiinni some day.
Tassa vaiheessa kavi niin, etta totesin kellosta kuikuiltuani etta olen ollut 6 tuntia liikekennalla - "jos hotla olisi lahella, menisin tauolle nyt". Hmm. Hetken pohdittuani paatin kuitenkin lahtea majoitetta kohti, mitaan jarkea punnertaa vakisin isolla kirkolla jos kerran vasy painoi.
Pikkutauko hotlalla teki hyvaa ja kohta kirmasin jo lahikujaa pitkin metsaiselle polulle, joka naytti jatkuvan suoraan vuoristoon. Kello oli jo yli kuuden joten alysin sentas kaantya alas ennen pimean tuloa. Joku linnoitus siella olisi ollut jossain edessa pain, muttei hajuakaan miten pitkan matkan paassa.. Keltaisia nuolia seurailin. Googlailin nyt myohemmin ja luonnonsuojelualueeseen kuuluvaa polkuverkostoahan se oli juu. Oishan taalla niin paljon kaikenlaista nahtavaa.
Huomenna ajattelin etta kayn aamukavelylla rauhassa lapi tuon viereisen labyrinttipuiston, ehka lounas siella pienessa tapaspaikassa ja sitten tauko hotlalla. Sitten iltapaiva/iltapainotteinen keikka kylille. Pitaa paattaa pari kohdetta mitka haluaa kayda. Kivoja paikkoja ois kymmenia - osan olen kiertanyt 2002 reissulla ja osa jaa edelleen nakematta. Seuraavaan kertaan! Ei taa oo niin vakavaa, taa lomailu on tekemista omaksi iloksi ja jokainen saa itse tasapainotella, miten paljon haluaa ja jaksaa. Vaikka uhosinkin etta jalat muusiksi, niin kylla tuo n. 8 tuntia aktiivista menoa riittaa mulle paivassa. Liian vasyneena asioista ei jaksa nauttia; itseaan kantsii kuunnella.
Tanaan kameran akku lopahti heti kattelyssa, peukut huomiselle jotta saisin hieman kasvikuvia otettua. Mimosakin kukkii hienosti, keltainen kuva ois haaveissa fb taustakuvaksi kevaalle..
Nim. Kevatihminen.
***
