Tanaan on viimeinen paiva Nizzassa. Otin aamulla bussin numero 23, mika menee myos lentokentalle. Tuli semmoinen olo etta jee, tajuan jotain paikallisista jutuista kun menin "tavislinjalla" ylikalliin lentokenttabussin sijaan. Jain pois hetkea ennen, kohteena oli lentokentan kupeessa sijaitseva Parc Phoenix, joka on jonkinlainen elamyspuiston ja elaintarhan risteytys. Sen vieressa on myos aasialaisen taiteen museo.
Phoenixissa on suuri kasvihuone seka laaja, kaunis puistoalue. Puistossa on elaimia - osa aidattuina ja osa vapaina. Vapaina oli esimerkiksi symppis riikinkukkopariskunta ja valtavaa metelia pitava kalkkuna. Arapapukaijoja en raatsinut menna katsomaan lahempaa, suuria lintuja oli mielestani ihan liikaa pienessa hakissa. Mutta kieltamatta riikinkukkouros oli komea ilmestys vokotellessaan naarasta koko hieno pyrsto esilla. Naaras oli tietenkin kiinnostunut leivanmuruista, joita hellyin sille muutaman nakkaamaan. Harmaa kyyhky joka oli ollut karkkymassa muruja aikaisemmin ilman tulosta oli aika depiksessa moisesta tempauksesta.
Kasvihuoneessa otatin valokuvan itsestani kera "matkailijan puun", samassa kohtaa olin kaynyt otattamassa kuvan v. 1995. Pikkasen eri lookilla, silloin oli ihan lyhyt tukka. Muista muutoksista ei nyt sen enempaa..
Phoenixin jalkeen koitin kayda vessassa, varattua ja hieman haisevaakin ulkomallia. Lue: kylma! Joten hoksasin etta jee, aasialaisen taiteen museossa lienee ihana, siisti, lammin sisavessa, sinne siis. Sisaanpaasy ilmainen. Ihastuttava rouva antoi kahta esitenivaskaa kouraan, pyysi jattamaan repun lokeroon ja siina sita sitten oltiin. Eipa kehdannut pelkastaan ryysia vessakeikkaa. Mutta museossa oli upeita esineita, joten oli ihan kaymisen arvoinen. Ja lopuksi kahviautomaatti, josta saattoi kunnolla jattaa sokerin pois. Jes! Huomattavaa parannusta naapuruston Carrefourin automaattiin, joka naputteluyrityksistani huolimatta teki mulle erittain bien sucree kahvin. Lammin sisavessa ja 40 sentin oikeasti ok makuinen automaattikahvi, elaman miniluksusta.
Sitten alkoikin paivan kavelyproggis, kun taivalsin lapi koko englantilaisen promenadin aina rannan karnevaalialueelle asti, eli n. 5 km. Nyt oli vuorossa kukkien karnevaali ja mietin tosissani, ostaisinko lipun (hintaluokka 5-20 euroa) mutta paadyin jaamaan alueen ulkopuolelle. Karnevaalit olivat ennen kaikille avoin koko kansan juhla ja itsekin muistan lapsuudesta ja nuoruudesta useita hauskoja osallistumisia niin Nizzasta kuin muistaakseni Monacostakin. Porukka nakkelee pikkuista varikasta paperisilppua ja kotiin palatessa sita on sitten ihan joka paikassa.
Mutta nyt - karnevaalialue on aidattu, paikalla on katsomot ja kuitenkin paljon porukkaa roikkuu aitojen ulkopuolella, tihrustellen aidan raoista ja napsien kuvia sielta mista pystyy. Tapasin ihanan vanhan rouvan pari paivaa sitten bussissa ja harmittelimme yhdessa sita, miten ennen karnevaalit olivat koko kansan yhteinen hauska katujuhla.. Nyt raha puhuu ja "koyhat" kurkkivat ulkopuolella. Noh, tieda sitten koyhista.. Talla kertaa kukkavaunujen kuningattaret heittelivat mimosan oksia ja yksi kuningatar heitteli tarkoituksella myos aidan ulkopuolelle.. Wow! Pari mummelia oli ikionnellisia tippuneista mimosoista, joita tumma turvamies ojensi aidan raosta. Timanttisormukset saihkyivat kilpaa upeiden mimosoiden kanssa.. Niinpa. Ilmainen on aina ilmainen, se on sitten hassu juttu.
Mitas muuta? Kavin treenaamassa italialaiselamaa nauttimalla lohipastan. Siita olikin hyva jatkaa kahville, otin kaksi minileivosta, tuhatlehtisen (millefeuille) ja vadelmaleivoksen (tarte aux framboises). Sattumalta osuin sille kadulle, mika alkaa Rue de Francena ja jatkuu Rue Massenana. Nettikahvilassa ollaan siis taas!
Talle iltaa olisi ajatus hankkia junalippu huomiselle ja sopia avainhommelit. Valitettava fakta on se, etta loppuilta hurahtaa tosi helposti kattoen jotain naista:
a) Frendeja (4 jaksoa putkeen..)
b) jotain leffaa (Ihmeneloset, Indiana Jones)
c) Rakkauden prinsseja (ala kysy enempaa...)
d) Feikkinettitreffaajien paljastusohjelmaa
Erityisesti tuo feikkiohjelma on sairaan koukuttava, alunperin kai jenkkilasta.. Jaksoja tulee yleensa muistaakseni kolme perakkain ja aina kun koittaa lopettaa, alkuun rapsahtaa nopsaa seuraavan jakson parhaimmat ilmeet tyyliin "Han naki kuka hanen nettitreffikumppaninsa Todella on". Aika kamalaa, mua ei yhtaan hotsita kattoa tallasia ohjelmia Suomessa ja taalla vahtaan silma kovana. Huh.
Ehka koitan tanaan lietsoa itseani loppusiivouksen ihmeelliseen maailmaan? Ilman imuria, ilman rikkalapiota. Hmm. Roskien lajittelua opiskelinkin jo eilen, sepa se oli melkoinen tulkintaplajays mutta eikohan ne lajittelut nyt lopen menny oikein.
Alors! Eikohan tasta jo jouda liikenteeseen, junalippua hommaamaan. Seuraava blogaus tupsahtaa sitten nailla nakymin joko Ventimigliasta tai Roomasta.
Ciao!
***
Masséna
Rue MassénEli nettikahvila oli taas sopivasti edessa.
