Feels like..!

Ihanaa!

Ensi viikolla minulla on neljä päivää töitä. Feels like holiday!

Viime viikot on porskutettu aika täysillä eli täpöllä, kuten termin voi näppärästi ja tyylissä pihistelemättä lyhentää. On tehty ympäristötaideprojektia ja messuiltu. Messuilu päättyi toistaiseksi, mutta tuleville vuosille saattaa hyvällä tuurilla pukata etelän keikkaa.. Veikkaan etteivät messupomot lue tätä joten uskallan äimistellä, että kohtuuhyvän liksan suhteellisen inhimillisellä työmäärällä sainkin lunastettua entisiltä pitkäaikaisilta yhteistyökumppaneilta.
No - tasapainotukseksi puolestaan ympäristötaideprojekti ottaa aikaa reilusti - joten löytyihän se tasapaino sieltä.

Elokuu meni loppukahinoiltaan flunssassa, syyskuu taistellessa sisäilma-allergisoitumisen kanssa ja lokakuu pyörähti käyntiin pienessä flunssassa. Tuomion kelloja vois alkaa kolisuttaa jos jaksais mutta olkoot, nyt on niin hyvä fiilis päällä kun

*Vaatehuollon kanssa löytynyt jonkinlainen menettelytapa ja tasapaino
*Ympäristötaideprojekti etenee suotuisissa merkeissä, hyvällä mallilla - jollei vielä voiton puolella kuitenkaan..
*Messuista jäi niin kiva loppufiilis vaikka Ouluhallin sisäilma olikin aika karsea ja välillä singahtelin pihalle yskimään..!

..ja mitäs muuta?

Kiireisestä syksystä huolimatta pakastimet pullistelevat, sienisyksy oli erinomainen. Suppiksille pitää säästää vielä tilaa, kahden viikon päästä jos törmäisi niihinkin vakimestoilla. Tosin, myös Oulun alueella pitää käydä katselmus jos aikaa on - ehkä ensi viikonloppuna?
Useita vakipaikkoja kun löytyy täältäkin päin.

Työrintamalla on uusia tuulia puhaltelemassa jälleen. Olen kyllä hitsin kiitollinen, miten monenlaisiin kiinnostaviin, haastaviin ja mieluisiin projekteihin sitä onkaan päätymässä jos kaikki menee hyvin. Koulutusta ja koulutuksen koordinointia, viestintähommia, yhteisöllisiä kehittämishommia..
Siis jotain ihan Unelmaa! Ja mahdollisesti saan neuvoteltua kaikki projektit niin, että työviikon määrittelisin olevan ma-to. Mikä olisi aivan ihanaa..

Hankalat sisäilmapaikat eivät pelota enää, kun tietää miten vaatteiden kanssa pelaa ja niitä huoltaa.. Pakko myös "perustaa" joitain huonompia kamppeita joista hätätilassa voi hankkiutua eroon jos desinfioiva pesu + tuuletusrumba ei auta..

Hmm.

Joskus on hyvä sanoa mistä on kiitollinen ja joo, olenhan minä.

Läheisistä.
Työmahdollisuuksista.
Terveydestä jonka uskon vakaasti vielä kallistuvan voiton puolelle (lokakuussa lääkäriaika!)..
Puhtaasta ihanasta kodista.

Tajuttoman laajasta vaatevarannosta, josta on varaa karsia.. Ja jota pitääkin ruveta nyt käymään läpi tarkalla kädellä - sekä sen takia että mitäs vaatteita tässä nyt aletaankaan pitämään ja onko kenties vanhoissa vaatteissa huollon tarpeessa olevia.. Varmasti on.

Fakta on se, että jokainen "uusi" paikka on tsekattava b-luokan kamppeilla, jollei halua menettää peliä.. ja jotenkin keksittävä tapa umpioida kännykät ja lompsat jos esimerkiksi pitkiä palavereja huonon sisäilman paikoisa.. Kalentereita voi uusia sitä mukaa kun entinen happanee :/

Ugh! Olen puhunut. Syyskuu oli alakuloa mutta nyt tästä otetaan niskalenkki!
Taistellaan!

Ihanaa lokakuuta sinulle!
Jos ja toivottavasti kun sinulla on terveyttä - vaali ja arvosta sitä.

***

Valon pilkahdus!

On aurinkoinen, tuulinen syyspäivä. Taivas on sininen ja haaveilen ulkoilusta iltapäivällä.

Olen naputellut erinäisiä hommia tietokoneella muutaman tunnin. Yhdelle hankkeelle on nyt perustettu sivu Facebookiin, toisen hankkeen / koulutuksen kanssa sovittiin skypepalaveri.  Yhdelle taholle lähti verokortti ja toiselle työtodistuspyyntö.

Elän mun unelmien työelämää, jos vain kroppa - terveys - pysyy matkassa.

Taustalla on laulellut eilisillan ja tämän aamun pesukone. Pesen neljättä koneellista pyykkiä Erisanin jauhemaisella desinfiointiaineella. Erisanin jauhe laitetaan pyykkilokeroon, mukaan sekoitetaan puolikas annos normaalia jauhemaista pyykkiainetta ja pesu suoritetaan 40 asteessa. Tällä konstilla osa huonolle sisäilmalle altistuneista vaatteista puhdistuu - eivät kuitenkaan kaikki.

Olen todella iloinen kahdesta terassista, koska ne ovat todella olleet tarpeen. Syyskuun aikana olen joutunut käymään ja olemaan useissa huonon sisäilman paikoissa, joista on seurauksena siunaantunut vino pino haisevia vaatteita.Näille vaatteille en aikaisemmin reagoinut - mutta nyt reagoin.

Miksi? Aikaisemmin en ollut herkistynyt. Huomasin toki pahimpien paikkojen tunkkaisuuden, mutta minulle vaatteiden tuuletus auttoi silloin - ei enää.

Takapihalla on siis vaatteita kuivamassa, tuulettumassa, myös tavaroita tuulettumassa.. Selasin tänään vanhan kalenterin läpi, muistilaput, tapahtumien ohjelmat, loppuvuoden merkinnät.. Jonka jälkeen heitin kalenterin pois.. Aloitan syksyn jotenkin uudestaan, puhtaalta pöydältä.

Olisi ehkä ihan hyvä idea dokumentoida tämä kaikki - mutta mieluummin dokumentoin elämäni positiivisia asioita ja koitan pitää päähuomion niissä.

Sain olla mukana tekemässä Kukkasidonnan SM-kisoja Oulussa viime viikonloppuna. Olihan se elämys! Mitä taituruutta, mitä upeita töitä, mitä ihastuttavia kukkia!


Kuten Eeva Kilpi sen kauniisti sanoi:

 Siis kauneutta on. 
Rakkautta on. 
Iloa on. 

Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät,  
puolustakaa niitä! 

Aurinkoa ja iloa päivääsi! 

***

Minimalismia elämään - vaikka väkisin!

Nythän on niin, että olen horoskoopissa neitsyt. Neitsyet ovat rasittavia jaarittelijoita, pilkun viilaajia ja järjestelijöitä. Niin olin minäkin kova järjestelemään, lapsena. Nyt tuntuu että omat järjestelytaipumukset tulevat käytetyksi töissä, eikä sitä järjestelyvimmaa riitä enää vapaa-ajalle. Aikuisen neitsyen koti ei olekaan enää niin järjestelmällinen, vaan pikemminkin runsaan rönsyävän ilotteleva.

Hamstraus on ihanaa!
Kaikkiin esineisiin liittyy joku muisto!
Jospa näihinkin housuihin vielä mahduttaisiin!

Kunnes tapahtuu seuraavaa..

Flunssa jatkuu kolme viikkoa..
Kurkkua kutittaa..
Aukaisen tietokonehuoneen ikkunan tai nappaisen kurkkupastillin, se auttaa hieman..

Kunnes yhtenä päivänä eli tänään ikkuna on kiinni, kurkkua kutittaa, saan yskänkohtauksen ja ryntään ulos huoneesta.


"En voi olla tuolla huoneessa enää!"


Mitä, miksi? Joku ärsyttää kurkkua. Huono sisäilma. Ei kotona, mutta jossain tavarassa tai vaatteessa joka on käynyt muualla, huonon sisäilman paikassa.. Ja sitä tavaraa ja vaatetta eli vaihtoehtoja on paljon - kts. kappale 1.

Mitäs nyt? Miten toimitaan?

Alan nuuhkimaan tavaroita ja vaatteita läpi. Poissulkemistekniikalla pähkäillään, mikä tavara tai vaate on ollut missäkin ja saadaan nimettyä syylliset. Ne poistetaan alueelta. Rauha palaa maahan.

Oliko se tässä? Eipäs hoppuilla.

Jos on saanut sisäilmalle altistuksen kuten minä - tai kuten eräs ystäväni - riesa on pahimmillaan ikiaikainen. Home/sisäilma/kemikaalialtistus yleensä vain pahenee ja laajenee, harvemmin paranee. Siedätyshoitoakin voidaan käyttää ja sitä käytetäänkin jossain päin maailmaa, mutta se ei sovi kaikille henkilöille eikä kaikissa "tautitapauksissa".

Kappas! Tiedän, kun kaverini alkaa jo sattuneista syistä olla aiheen suhteen melkoinen ekspertti. Valitettavasti.


"Tällaista ei toivoisi kenellekään."


Ei niin. Fakta on kuitenkin se, että mun tietyt lempparivaatteet ovat viikon sisällä matkanneet useassa, huonon sisäilman kohteessa. Joissakin kohteista minun täytyy mennä käymään uudestaankin, mm. töihin liityen. Hmm.

Tietyt lempparivaatteet on pesty, kahdesti - ja niitä on tuuletettu päiviä.. Kun vien vaatteen kasvojeni lähelle, tunnen sen tunkkaisuuden ja kurkkuani alkaa kutittaa. Kun kurkku ärtyy, pahimmillaan se turpoaa tukkoon. Tätä ei ole minulle vielä tapahtunut. Vielä. Kuitenkin - tästäkin syystä - ja loppuelämäni kannalta suhtaudun tähän altistumiseen tosi vakavasti.

Meillä on vain yksi elämä.

Tämä tarina saa jatkoa, valitettavasti. Eikä tälle ole olemassa täydellisen onnellista loppua - mutta kohtuuden ja monen kompromissin selviytymistä voimme ennustaa..

Monesta syystä johtuen "työmunani" eivät kaikki ole samassa korissa.. Nyt olen siitä kiitollisempi kuin koskaan.


***

ps. Luovuin juuri rakkaasta repustani, kun sain siitä niin kovat oireet. Aion käyttää huonon sisäilman paikoissa vanhoja vaatteitani ja luopua niistä sitten.. Eli kyllä ne vaate- ja tavaravuoret tästä pikkuhiljaa hupenevat - eivät tosin ihan sillä tavalla kuin ajattelin..


Toivotan sinun päivääsi iloa ja terveyttä!


***

Hei blogimaailma!

Kävin kaverilla teellä, juteltiin kaikesta mahdollisesta ja myös blogit tulivat puheeksi.

"Oletko lopettanut sen blogin?"
"En, ei vain jotenkin ole ollut sellainen olo.."

Tällä hetkellä näpit ovat kuitenkin jollain tapaa kiinni useammassa blogissa.

1. Päiväkirjablogi. Se ensimmäinen, lähti käyntiin puutarhablogina, jatkui päiväkirjana.
Vanha ja rakas.
Perustettu profiililla A - blogi on salattu muilta.

2. Tämä blogi. Ensimmäinen julkinen blogi, tosin "melkein" anonyymi.
Monella ystävällä ja sukulaisella osoite tiedossa.
Toiminut myös matkablogina, tosin ilman nettiyhteyttä - eli kehnosti.
Profiililla A.

3. Työblogi nro 1. Keskittyi oman alan asioihin. Sain siitä palkkaa. Siistiä!
Yksi blogaus jäljellä. Aion jatkaa diilin päättymisen jälkeen, hmm, kai puutarhablogina.
(Katso kohta 1. Ympyrä sulkeutuu?)
Profiililla B.

4. Työblogi nro 2. Perustettiin työryhmän toimesta yhteen projektiin.
Olen kirjoittanut kerran.
Profiililla B.

5. Unelmien blogi, oman paikkakunnan meininkiä, tunnelmia, kuvia. Maailman ihanin nimi.
Jos perustan, profiilin B kylkeen. Hmm, taidankin käydä katsomassa, onko nimi vapaana ja miltä se näyttäisi?

6. Uusi työtarjous, tietyn osaamisalueen blogi - johon pitäisi kirjoittaa testikirjoituksia ensi viikolla. Tässä olisin varmaankin profiililla C, eli näkymättömänä.

Että onhan noita blogijuttuja näemmä!


Töitä tulee nyt ovista ja ikkunoista, mikä on tietysti hieno asia. En tiedä onko kroppa ihan samaa mieltä. Kesäloma oli kestoltaan viikon, nyt on päällä flunssa, kestoltaan kolmatta viikkoa.. Hmm.. Satunnainen kylmenevissä vesissä uiminen ja muutamat bilekeikat, lapioinnista puhumattakaan, eivät ole vaikuttaneet tilanteeseen suotuisasti..

Niin miksen ole kirjoittanut useammin? Alkoi tuntua, että blogi meni valitukseksi, tai valituksen pohtimiseksi. Niinkuin nytkin, apua! Tälle laitetaan stoppi välittömästi.

Mitä positiivista tapahtuu juuri nyt?

On syyskuu, upean aurinkoista ja lämmintä.
Terassi on maalattu ja kalusteet suojattu - kevättä odotellessa!
Töitä on ja ne ovat tosi mielenkiintoisia.
Minulla on ihanat läheiset ja ystävät. Hmm, sama asia.
Sienivuosi on ennätyksellinen ja pääsen jälleen maanantaina tattijahtiin. 

Hienoa!

Luonto taiteilee. Koivunlehti punikkitatin lakilla.

Herkkua!

Hmm?

Aurinkoista syyskuuta!


***

Suu suppuun, hommat haltuun ja matkan tekkoon!

Tänään on tulossa kesän kuumin päivä. Heräsin omia aikojani kuudelta ja ryhdyin heti päivän puuhiin. Aamun ilma on puuhasteluille raikkaampi ja hommia tälle päivää piisaa. 

Parempi olla hyst-hyst tämän aamun touhuista Facebookissa. Olen nimittäin lomalla ja joku olisi saattanut intoutua huomauttamaan aikaisesta heräämisajasta / monipuolisista touhuista. Puhumattakaan siitä, että eilen tuli ylläristi yksi työmeili hoidettavaksi - koskien tapahtumaa jonka ajankohta olisi marraskuussa 2015.. Samaan syssyyn huomasin, että kaupungin projektiavustusten haku päättyy tietyn jakson osalta elokuussa - joten hakuhommat päälle heti kun palautuu reissusta, jollei jo tänään.. Nyt työmeili on kuitenkin hoidettu ja voi ryhtyä reissuvalmisteluihin!

Ollaan menossa Kroatiaan. Kohteena on Splitin lähellä oleva Podstrana. Reissuun kun lähtee, niin puuhaa piisaa. Tänään erityisesti mielen päällä nämä:

*passi, kunat ja eurot hanskassa - jes
*aurinkosuojat, voiteet ja uimakamppeet rokkaa - jes
*kukat lannoitettava ja huollettava - täytettävä vesiastioita kastelijan avuksi
*kaivettava kaapeista kaikki kamppeet, jotka tuntuvat rannalla / etelässä ihan normeille, mutta täällä hieman oudoille - kuten valkoinen läpikuultava paita jossa laukkaa hulmuavaharjainen hepo..

(Lisäksi käydään Halpiksessa, kirjastossa, Italian ja Ranskan poikien ruokatorilla, kai uimassakin... ääks.)

Tälle aamua olen jo pyykkäillyt, siirrellyt kukkia varjompaan, laittanut kesäkurpitsoja uuniin ässehtimään, naputellut sen työmeilin, suunnitellut vesipullojen vientiä kauppaan - ja siinähän sitä jo olikin.

Odottelen jo innolla pakkolomaa! Ajatuksena on hieman irtautua Facebookista ja meilistä, tuskin onnistuu ihan kokonaan mutta ainakin ehjiä päiviä muissa aatoksissa. Kun tulen reissusta, rysähtää heti viikon sisällä pari tapahtumaa - mutta nyt tuntuu siltä että ne hommat hienolla mallilla ja minun osuus siihen asti hoidettu kunnes palaan reissusta. Tähän auttaa luottotyökamut ja hyvä henki työyhteisössä. Ja se, että olen kummassakin tapahtumassa enempi kulissikoordinoija kuin näkyvä veturi. Hienoa!

Mitäs muuta? No sitä, että tämän kesän lomat eivät ole pituudeltaan juhlaa. Mutta nautitaan niistä sitäkin enemmän.

Aurinkoista elokuuta!

***

JK: Ja mitäpä se on keltään pois, vaikka heräänkin lomapäivänä kuudelta.
    
 I love mornings!


***