Jonkinlainen säpinäkesä, mutta mieliala on ollut rauhaisa ja positiivinen aina viime viikkoihin saakka. Sitten tuli jonkinlaisia vastoinkäymisiä, joista poiki oikea negatiivisuuden kierre. Kiivastumista, huonoja sanavalintoja, elämää suurempi PMS ja oman (vanhan) "tontin" älytöntä puolustamista. Huokaus.
Ihan kivuitta ei tästä selvitty. Ja eikös se sanonta kuulunutkin, ettei oikeasti tunne ystävää, ennen kuin on riidellyt hänen kanssaan? Tällä logiikalla minulla olisi nyt kaksi uutta ystävää. Toisella logiikalla kaksi vähemmän - mutta eivätköhän nämä asiat ole korjattavissa. Itse olen ainakin ryhtynyt toimenpiteisiin asianlaidan saattamiseksi entiselle rauhanomaiselle tolalle.
Ja mikä olikaan kaiken kähinän alkuperäisenä syynä? Kaksi eri asiaa, mutta kummassakin alkukantaisena vaikuttimena pelko. Pelko siitä, että jotain tapahtuvaa olisi jotenkin minulta pois. Ehkä jonkinlaista ylitulkintaakin oli sopassa mukana. Oli miten oli, hätäpäissään rapatessa roiskuu ja tällä kertaa kyllä näkökyky häiriintyi totaalisesti.
Jos ajaa kiihdytyskaistalla ja tulee ongelmia - toimintaohjeita:
A. Tilanne alkaa näyttää liian vauhdikkaalle
-> aja kokonaan sivuun tai ainakin hitaammalle kaistalle
B: Moottori alkaa ylikuumentua tai kone alkaa piiputtaa
-> tilanne vaatii viilentelyä ja jopa totaalista stoppia
C. Yrität ajaessa suoriutua monesta asiasta yhtä aikaa
-> priorisoi mitä teet, ajo alkaa olla jo vaarallista!
D. Polttoaine alkaa loppua, kone köhii
-> tilanne vaatii polttoainetta / akkujen lataamista
Näillä pötkisi aika pitkälle? Miksei näitä muista ennen kuin on liian myöhäistä..?
Ja hei, kiihdytyskaistahan on alunperin tarkoitettu ainoastaan ohitukseen!
***
Viime viikonloppu oli totaalista akkujen latauksen aikaa. Maalla oli ihanaa tavata sukua, nauttia upeista poutapilvistä, ihastella ukkosta, saunoa rantasaunalla, pestä mattoja, seurustella killien ja koiruliinin kanssa..
Mietin kyllä monta kertaa, kunpa voisin palata pari viikkoa taaksepäin, niin tekisin muutaman asian eri tavalla. Mutta - en voi - ja kaikki asiat eivät myöskään riipu minusta.
Lausumattomia sanoja ja tehtyjä tekoja ei koskaan saa takaisin eikä niitä pysty peruuttamaan.
Hyvä muistutus.
***
Tästä viikosta on tulossa hurja helleviikko. Näköpiirissä on jonkin verran töitä, panostan kuumiin iltapäiviin. Aamut ja illat nautin upeista keleistä: pyörin pihalla kukkia hoivaillen, lentopallon kimpussa, lasten kemuissa ja kappas, festaritkin tulossa viikonloppuna.
Näihin positiivisiin kesätunnelmiin:
 |
| Kissankellot ja kesäyön valo. |
 |
| Kamu teki kakkua! |
 |
| Kurjenpolvet. |
Ihanaa helleviikkoa!
Nyt ilo irti Suomen kesästä!
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva jos kommentoit!