torstai 9. lokakuuta 2014

Tänään.

Tänään oli pitkästä aikaa yksinkertainen päivä.

En ajatellut liikaa.
En tehnyt liikaa.
Olin.

***


Rakastan kuitenkin listoja ja listauksia edelleen ja ikuisesti - ja kaipaan muistikuvia näistä kiireettömistä, joutilaista päivistä.
Joten..


Aamulla heräsin, päätin etten ainakaan roiku koko päivää somessa = Facebookissa. Muuta en sitten päättänytkään.

Keitin ison lautasellisen puuroa. Söin sen.

Siistin kukkia etupihalla. Vein harmaahomeiset talon biojätteeseen ja muuten vain ränsistyneet ja pakkasen panemat omaan kompostiin. Tosi kaunis ja rohkea punarinta pomppi koko ajan lähistöllä. Tavallaan harmittaa kun en alkanut sihtailemaan sitä kameralla, tavallaan on ihanaa kun jostain kivasta asiasta on vain muistikuva. Ja nyt vielä kirjallinen sellainen.

Tulin sisälle ja pyöräytin koneellisen pyykkiä, villasukkasatsin tällä kertaa.

Kilautin kaverille. Tekstasin toiselle kaverille.
Retkiehdotusta ja yhteisten synttärien juhlistusta, hienoa.

Söin pari soijanakkia kera sinapin, aurajuuston ja tomaattisillissä uiskennelleiden sipulien.

Tein kaurakeksejä. Pellillisen, hmm - muotoisena. Tulipahan tasaisen väristä. Teenpäs noin vastakin.

Keitin kahvia.

Linnoittauduin sohvalle kera fleecen, kahvimukin ja keksiläjän.
Katsoin elokuva Aavikon kukka ja mietin että onpa sitä meikäläiset päässeet helpolla..

Se tulee tänään telkkarista uudestaan, taidan vinkata siitä Facebookissa.
(Jotta sen verran kuitenkin.)

Pakkasin rasiallisen keksejä viemisiksi kummipojan perheelle.

Taisan tyhjentää nyt astianpesukoneen ja alkaa orientoitumaan kummipojalla käyntiä varten.
Kivaa!


***

2 kommenttia:

  1. Terkkuja Tansaniasta pyhän yksinkertaisuuden keskeltä! Yhtäkkiä kiire ja suunnitelmallisuus tuntuvat kaukaisilta asioilta. On vain pakko oppia olemaan ja olla turhia suunnittelematta seuraavaa päivää. Olen varmasti onnellinen, kun pääse takaisin kotiin ja saan täyttää kalenteria ja suunnitella - mutta sitä ennen iisiä elämää ja chillausta.

    VastaaPoista
  2. Heips, samoja aatoksia itsellä. Kun lokakuussa tekee fyysistä työtä, ei puhettakaan että viitsisi tai jaksaisi organisoida iltoihin mitään ylimääräistä. Saavutuksiksi riittää kokkailu ja saunominen...

    Sun blogi on tiiviissä seurannassa! "Suunnitelmat" siellä muuttuvat varmasti vielä moneen kertaan. On länsimaalaiselle ovela retki omaan päähän kun todellakin joutuu vain olemaan ja katsomaan mitä loppujen lopuksi sitten tapahtuukaan. Nauti joka hetkestä, myös niistä turhauttavista - niistä varmaan opit jotain uutta - itsestäsi.. :)

    VastaaPoista

Kiva jos kommentoit!