Kummipoika kylässä

Kummipoika tuli tänään toista kertaa yksin kylään,
eli tuttavallisemmin hoitoon.

Mutta ei kerrota sitä hänelle.

Kummipojan isoveli on aloittanut muskarin ja tykkää siitä kovasti, eli jatkossa tiistaisin on näköpiirissä yhteisiä touhuja. Paitsi viikon päästä, kun olen reissussa - ja kahden viikon päästä, kun on hiihtoloma.

Pitänee nähdä viikonloppuna / eri iltana!

Tämän päivän turnee alkoi kirjasta, joka lukaistiin läpi aika tiiviissä tahdissa. Sanavaraston kehittyminen on ollut huimaa, voi taas todeta.

Seuraavaksi mentiin lataamaan pyykkikone. Sinä vaiheessa, kun vesiletku otti vettä rytkäyttäen, hilpeys oli riemuisaa. Meni jopa niin jännäksi, että poitsunkin piti mennä pissalle. Kun näin elkeistä että pissahätä iski ja kysyin oliko näin - vastauksena oli ytimekkäästi
"Kyllä."

Illan aikana käytiin sitten pariinkin otteeseen tsekkaamassa, kun kone pyöri - ja lopuksi päästiin ihastelemaan pyykin lopetusääntä. Mikäs se tässä, satunnaista kotiapulaista kasvatellessa :)
Ei varmaan hirveän pitkä aika mene, kun pesukoneen pyörintä - vesiletkusta puhumattakaan - on jo ihan vanha juttu.

Joskus toivoisi, että aika ei laukkaisi niin nopeaa..?



Olin juuri tullut lenkiltä ja söin siis iltaruuan autokisailun ohessa; S joi vettä. Sovittiin, että koska hän on jo syönyt, hän voi maistaa pastaa. Se oli ihan ok ratkaisu, koska hedelmäsektorilla oli tällä kertaa vajetta. Vain yksi granaattiomena, jonka suunnittelin teurastavani salaattiin huomenna - jos porukat hurauttavat tästä ohi paluumatkallaan Lapista.

Mitäs muuta?
Toinen kirja luettiin, autokisaa, pehmoeläinten piilotusta tyynyn ja paidan alle kyttyräseläksi, portailla loikoilua eri asennoissa, akrobatiaa - pehmoeläinten taisteluja joissa yritin kyllä tuoda tarjolle myös halaavia pehmoeläimiä.

Äkkiähän se reilu tunti hyvässä seurassa vilahtaa. Koska nyt on niin hyvät välit ja luottamus rakennettu, kannattaa nähdä mahdollisimman usein. Kesällä voi jo kehitellä joitain muutaman tunnin tempauksia ja retkiä, uskoisin!


Siitä tulee kivaa.


***