Ostin sitten lennon Barcelonasta Nizzaan.
Ehkä hitusen harmillista mm. maisemien ihastelun kannalta - mutta niin paljon käytännöllisempää. Tutkin vimmatusti junia, olisi vaatinut 2-3 vaihtoa ja hinta olisi mennyt vähintään satkuun mutta luultavimmin ylikin. Tarjolla vain päiväjunia. Busseista ei saanut superhyvin selvää, mutta mietin että jos bussi on täynnä ja meikä siellä solmussa istuu hmm, kymmenisenköhän tuntia niin ei hitsin pimpula...
Lentoihin oli sitten kuitenkin helppo päätyä. Pikkupyrähdys, hinta 50 egeä. Laskeutuminen 12.2.2014 Nizzaan alkuillasta. Serkku J vinkkasi soppelit yhtiöt, muuten oisin varmaan humpsahtanut juna/bussiasemille kyselemään aikatauluja. Ehkä harjoitetaan niitä istumalihaksia päiväretkillä Nizzasta käsin?
Nojoo.
Ihanaa muuten, kun Visa electronilla pystyy nykyään varaamaan / maksamaan lentoja ja hotelleja. Olen monissa asioissa antiikkinen ja luottokortti tuntuu asialle, joka ei vain kuulu mun maailmaan. Älykännykkää räpläilen vasta nyt ja läppärin sain veljeltä viime vuonna. Näillä mennään...
Mutta olen liittynyt/aktivoitunut Twitteriin, huimaa. Olen siitä hieman innostunut puolentoista vuoden toooodella hitaan makusteluvaiheen jälkeen. Juuri nyt pinnalla mm. Henri Alénin pastakastikeresepti eli #soosi, ilmiötä on ollut hauska seurata.
http://m.iltalehti.fi/ruoka/2014010517898861_ru.shtml
Mitäs muuta?
Pitäisi löytää joku sivusto josta vois kuunnella espanjan ja italian perusläppää, menis pikkasen perussanat jakeluun. Mutta - vaikka sanavarasto olisi noin kolme sanaa, alan välittömästi puhua maan kielellä. Se on vähintä mitä voin tehdä tai ainaski yrittää.
Hymyä ja huitomista mukaan niin homma etenee.
À la prochaine!
***
ps. Kun reissaa yksin, on aina kytättävä omia kamoja - joten 6 reissupäivän jälkeen toisaalta aika ihanaa vain napottaa tai käyskennellä iltapäivähetkonen lentokentällä, missä ketään ei vois vähempää kiinnostaa mun reppu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva jos kommentoit!