Matkahan alkoi mainiosti, kun heti Oulun lentokentällä törmäsin peräti kahteen tuttuun pariskuntaan, joilla suuntana Alicante. Toisen pariskunnan kanssa istuskelin ja jutustelin lentoa odotellessa ja tiedustelin varovaisesti mahdollisuutta yhteistaksiin. No, passasi mainiosti koska osoitteita tankatessa kävi ilmi että meillä oli sama hotelli. Heillä ei kylläkään ollut kampetta ruumassa, mutta äkkiä se minun rinkkani sieltä putkahti ja samalla siinä odotellessa - tuli esiteltyä nämä kaksi pariskuntaa toisilleen. Pienet piirit.
Olin Alicantessa yhteensä kolme yötä ja kaksi päivää. Koska aloitin reissun melko sairaana, en ladannut hirmuisesti suunnitelmia Alicanten varalle. Eka aamu alkoi kuitenkin mukavasti aamupalatreffeillä, joilta jatkettiin yhteiskävelyn merkeissä rautatieasemalle. Sieltä kamut jatkoivat vuokra-autofirmaan ja sitä myötä sisämaan ja lopulta Barcelonan suuntaan ja minä puolestaan lähdin kyselemään junalippua Barcelonaan.
Eka reissukuva. |
Ihanaa, mandariineja katupuina. |
Näkymiä bussiaseman kupeesta. |
Piipahdin myös bussiasemalla koska linja-autosta olisi varmaankin paremmat maisemat, mutta meno siellä oli sen verran sekavampaa ja jonojakin, jotta lyhykäinen kärsivällisyyteni johdatteli minut ulos auringon paisteeseen lompsimaan ympäri Alicanten keskustaa - ensin suuntasin kulkuni satamaan.
Myös matkailijan ystävä. |
Minulle Alicanten helmi oli kaunis rantabulevardi. Vaikka minkälaisen rundin heitti, aina jossain vaiheessa löysi itsensä rantareitiltä. Alicanten uusi keskusta on myös kaunis ja varsin moderni, suurkaupungin tuntua. Alicantehan todellakin on suuri, 330 000 asukkaan kaupunki, eikä "pelkkä" rantakohde kuten ehkä monella ennakkokäsityksenä. Vanha kaupunki on sympaattinen ja pitääkin kaivaa muistiinpanoista se hauska baarikatu, josta saattaisi olla matkaan lähteville iloa..! Muutamia kuvia kävelykadulta:
Pappoja, palmuja ja syklaameja - sekä hauska katukiveys. |
Tässä siis ekan (7.2.2014) reissupäivän fiiliksiä. Ehkä vielä loppukuvaksi hotellihuoneesta otettu näpsy, jossa aurinko kultaa Santa Bárbaran linnan eli Castillo de Santa Bárbaran.
Huh - äsken koin kauhun hetkiä kun luulin että tämä teksti kuvineen hävisi bittiavaruuteen. Onneksi ei! Tarpeeksi toimintaa, blogausta ja jännitystä tälle päivää - mutta ensi viikolla jatketaan.
***
Tutunnäköisiä maisemia! En ehtinyt nähdä kuviasi ennen reissua, mutta kiva katsoa näin jälkeenpäinkin. :)
VastaaPoistaJees! Mainio ajoitus, itse just ajattelin että riittääkö inspistä jälkikäteen käydä tutkimaan ja blogaileen Ranskan ja Italian juttuja, mutta sain näistä kommenteista uutta virtaa :)
VastaaPoistaNim. Ooh, se Italian pikkuhotellin aamupala.. Kyllä niitä muutamia (no hei, yht. 1700 kpl) ihania valokuvia löytyy jotka myös tuo reissuaatokset ja tunnelmat tuoreina mieleen.. Kuukausi Suomessa meni tosi nopsaan ja mielen täyttää monet muut, arkiset asiat.
Mutta, perästä kuuluu..!