Nuijanukutus unistrategia onnistui ja mökkiväki singahti ylös ennen seitsemää, n. 8 tunnin puolitajuttomuuden jälkeen. Toisesta mökkiläisestä vilahti vain saappaanvarsi kun tämä paineli pilkille. Itse tyydyin rauhaisampaan aloitukseen ja aamusivujen jälkeen asetuin aamupalalle. Tein ison lautasellisen puuroa, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi iltapäivää ajatellen. Kahvi ja ruisleipä vielä ja olin valmis uuteen mökkipäivään.
Eilen käytiin "ilmoittautumassa" naapuriin jossa vierähtikin muutama tunti iltakahveilla ja keskustellessa. Iltaruualle tuli kaksi kelkkailijaa, joista toinen ehta imatralainen. Ihastuksissani kuuntelin antskumaista puheenpartta ja otinpa asian sitten puheeksikin. Imatran mies itse kielsi yhteneväisyydet jyrkästi, mutta toinen kelkkamies totesi että Antsku on jyvällä. Kuulemma Imatran Rossossa on säpinää.
Aamuksi sovin että pääsen käymään naapurin tietokoneella, jossa piipahdinkin muotoilemassa yhtä hakemustekstiä meilissä. Sopivasti lähtöä tehdessäni pilkkijä paukahti sisälle kalakassin kera, joten nettimaksukin tuli hoidettua.
Kalasaalista riitti meidänkin mökille ja lähdettiin keiton tekoon. Paitsi että - hieno ilma, käytäiskö ensin hiihtämässä? Okei. Käytiin kympin lenkki, mikä oli kyllä aivan riittävä meikäläiselle. Ensin kelkan jälkeä metsässä, sitten pätkä poroaidan vartta ja loppumatka jänkää pitkin myötätuulessa, auringossa. Mahtikeikka! Luistoa piisasi, pitoa lisättiin muutamaan otteeseen.
Nyt ollaan mökillä ja ruodoton kalakeitto tuoksuu jo lupaavasti. Oikea nälkä on hieno asia. Joku oli muuten ostanut mökille muhkeita villahuopia, voisinkin hetkeksi paketoida itseni keiton kypsymistä odotellessa.
Ommm.
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva jos kommentoit!