Tanaan vietin paivan serkkuni ja hanen pikkupoikansa kanssa Mentonissa. Kavelya, paljon aurinkoa, hyvaa ruokaa ja keskustelua. Siinapa ne alkaa olla peruselementit mita ihminen ylipaataan kaipaa.
Valilla mietin, etta miksei sita tule joka talvi taalla porrattya? Monet vedet ovat virranneet Rivieran edustalla suhteessani tahan paikkaan. Nyt tuntuu loistavalta idealta yrittaa vaantaytya tanne 2-3 vuoden valein. Ja seuraavalla kerralla todellakin, tabletti mukaan! Netin metsastys on rasittavaa.
Nyt loytyi kolmas tavallinen nettikahvila, pikkukaupan yhteydessa eli paivaretkelaisellekin mahdolliset aukioloajat. Saattaapa olla etta piipahdan toistekin, hinta puolet (tunti 2 euroa) turistikadun hinnoista ja sijainti keskeisen Garibaldin kupeessa. Pitaa painaa sijainti mieleen.
Koko ajan tulee mieleen asioita, joista haluaisi kirjoittaa. Listaan niita hieman tahan lunttilapuksi itselle, ei pysty sanomaan vielako napeista lahtee kun kotiutuu. Tunnelma lienee niin erilainen.
Just in case:
Rivieran luonto, kasvit ja linnut
Skandien ja etelan vaen luonne-eroista
Havaintoja ruuasta
Special: pikkuleivokset
Ranskan kielesta
Rivieran matkavinkkeja Ninjapinjan tapaan
Pitaa ottaa valokuvia jotka auttavat fiilistelyssa..
Espanjassa oli ihanaa, mutta onhan se tosi etta tanne on jo lapsena muodostunut spesiaali suhde. Paikat ja tunnelmat, tavat toimia ovat tuttuja. Espanja oli tosi kiva mutten ole samalla tavalla siihen kiintynyt kuin naihin maisemiin ja ihmisiin. Italian suhteen vaikea sanoa, en ole paljoa porrannyt siella paitsi Ventimiglian perjantaimarkkinoilla. Mutta nytpa tulee Roomakin nahtya, ihan kivaa.
Taalla olisi 2 viikkoa ollut aika passeli aika, hmm. Jatkossa tuumaan etta voisi tsekata kodinvaihtosivustoja, jos joku tyrkyttaa huvilaansa siita ilosta etta ruokit kissan, ei saata olla paha diili.
***
Kotikuvioista, olen nahnyt muutamia aika erikoisia tyohon liittyvia unia. Hyvin erikoisia ;)
Mutta eipa niista enempaa. Vaikuttaa silta etta kivoja kuvioita edessa seka palkkatoiden etta vapaaehtoistoiden tiimoilta. Sen verran monessa mukana etta kaikista kuvioista ei tiedakaan mihin ne tulevat johtamaan, mutta luotan nyt kohtaloonkin. Niin monet verkot vesilla etta pari makoisaa fisua tarpannee pyydykseen pitkallakin tahtaimella.
Well indeed, keksitaanpas viela tunnisteet jotka eivat sisalla ookkosia ja sitten menoksi.
A la prochaine - seuraavaan kertaan!
***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva jos kommentoit!