perjantai 7. helmikuuta 2014

Pappoja ja palmuja Alicantessa

Hola!

Alicantessa ollaan. Reissu alkoi onnellisten tahtien alla, kun lentokentalla tormasin heti tuttuun pariskuntaan ja sen jalkeen toiseenkin pariskuntaan, eli vanhaan kamuun ja hanen mieheensa. Sain vokoteltua kimppakyytimahkut ja sehan olikin varsin napparaa, kun meilla oli yllattaen sama hostelli.

Respassa oli oikein mukava mies jonka kanssa juttu luisti, han oli alunperin Argentiinasta, sukua Italiassakin ja lopen palistiin ummet ja lammet ranskaksi.

Huoneeseen ohjausta en oikein kasittanyt, kolmas kerros ja "aina vain oikealle" kunnes tulin kaytavan loppuun jossa kaksi huonetta - ja josta kantautui tuttu kalitus, kaveripariskunta siella jutteli toisessa huoneessa keskenaan. En saanut selvaa kumman oven takana he olivat joten huikkasin sumeilematta huhuu, ootteko taalla ja tuikkasin avainkorttia oviin. Ei hyva juttu, toisen oven takaa kurkisti unenpopperoinen pieni espanjalaismies ja toisen oven takaa loyty kamut mutta hei, missapa olikaan meikan huone. Piti alkaa kaivamaan lappua esille ja sieltahan se ratkesi, olin numero 321 jota en ollut ite pikaistuksissani ollenkaan tulkinnu huoneen numeroksi. Kerros 3, huone 21 - aly hoi.. No, loytyi se huone lopen mullekin ja kaikki paasi nukkumaan.

Pikkasen viilee majoite ja laiskanpuoleinen lammityslaite, ei valttis tehny hyvaa flunssalle.. Mutta tulihan sita untakin ja ihan lamminkin. Aamupala nautittiin ylakerrassa (huomenna meen terassille!) yhdessa ja saattelin kamut juna-aseman huudeille, josta he jatkoivat autovuokraamoon ja mina kyseleen Barcelonan junalippuja.

Alicante on suuri ja kaunis kaupunki, puistojakin on eika liikennetta aivan korvia huumaavasti. Katseltavaa piisaa. Itsellani tama toipuminen olisi ykkosagenda, mutta kyllapa tuota on tullu melko mailit kaveltya tanaan.

Kaupunkikierros, josta sataman kautta tuumaustauolle hotellille. Pieni lepoyritys, ei mitaan mahkuja, mieleton remppajyske vieressa ja kirkon kellot kailotti iloisesti. Noh, lahdin sitten lounaalle, pestognocchia ja olutta, oli hyvaa. Siita lompsin kauniille rannalle, jossa fiilistelyt - istuskelua ja kyyhkyjen ihailua. Sielta kavelin ostoskeskukselle joka oli just semmonen pakollinen idioottireissu, tulipahan kaytya ja ostettua mehua ja jugurttia ja appelsiineja - seka testattua takas tullessa maanalainen. Nojoo, oli ihana putiikki jossa oli kaikkea kissoihin liittyvaa.. Jos muskelit ois ollu enempi lyonnissa ois voinu harkita jotain roudattavaksi, nyt ei tod.

***

Rantabulevardi oli kylla hieno - ja onhan ne ihania nuo papat, niita lompsi 5 rivissa vailla minkaan valtakunnan huolia ja palmut huojui iloisesti ylapuolella. Salakuvaaja iski, laitan kuvakatselmuksen sitten kotikonnuilta. Hieno ilma tanaan ja huomiseksi luvattu viela lampimampaa, 17 astetta ennusteessa.. Mutta paikoitellen iltapaivalla fiilis oli kuin hienon kesapaivan iltana. Suojaisissa paikoissa tuntuu tosi lampimalle ja tuulisilla paikoilla vilpoisempaa. Huh mitka hajusteet, taalla tykataan siivota ja tuoksutella! Pakenen.

Palataas, adios!

***

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva jos kommentoit!